Kaikki muovi kiertää -ekosysteemi pureutuu rakentamisen muoveihin

Uutinen 28.06.2021

Pääkaupunkiseudulla vain kuusi prosenttia muovista kiertää uudelleen materiaaliksi. Tavoitteena on nostaa muovimateriaalin kierrätysaste 60 prosenttiin, mutta tämä onnistuu vain, jos kierrätyksen kohteena ovat myös rakennusmuovit. Smart & Clean Kaikki muovi kiertää -ekosysteemi tuottaa rakentamisen muovien kiertoa edistäviä ratkaisuja.

Smart & Clean toimintamallin ytimessä on ilmastoratkaisujen vaikuttavuuden arviointi ja seuranta. Kiertotalouden monimutkaisten kokonaisuuksien vaikuttavuutta voidaan arvioida vain hyvien työkalujen avulla ja työkalujen luomiseen tarvitaan tietoa. Tätä työtä Smart & Clean tekee yhdessä kumppaniensa kanssa.

Vähähiilinen rakentaminen ja kiertotalous on hiilineutraalien kaupunkien avaintehtävä. Rakentamisen kiertotaloutta viedään jo monella taholla eteenpäin, mutta muovien kierrätys rakennusalalla on vielä haasteellista, osin puutteellisen tietopohjan johdosta. 

Kaikki muovi kiertää -ekosysteemi on viime aikoina pureutunut tähän haasteeseen ja tuottanut tietoa ja työkaluja sekä rakennusteollisuuden, jätehuoltoyhtiöiden että kaupunkien tarpeisiin, jotta ne pystyisivät nopeammin löytämään hyviä ratkaisuja rakentamisen muovihaasteeseen. Tässä sinulle koottuna tuoreiden rakentamisen muoveihin liittyvien selvitysten tuloksia:

Työmaiden kierrätystavoitteet kaipaavat kannustimia

Ramboll Finland selvitti rakentamisen jätteiden kierrätykseen kohdistuvien nykyisten ja tulevien ympäristömääräysten tasoa ja kartoitti talonrakennustyömailla käytössä olevia kierrätystä edistäviä parhaita käytäntöjä. Erityishuomio suunnattiin muovin kierrätystä koskeviin vaatimuksiin ja käytäntöihin. Rakennusprojektien tilaajat voivat soveltaa tietoa asettaessaan urakoille vaatimuksia ja velvoitteita, joiden avulla parannetaan rakentamisen ja työmaiden jätteidenkäsittelyä ja materiaalikierrätystä. 

Selvityksessä todettiin, että työmaita koskevien kierrätysvaatimusten kasvaessa, olennaista on panostaa kierrätystoimien etukäteissuunnitteluun, työntekijöiden perehdytykseen ja yleiseen asennekasvatukseen. Hyviä esimerkkejä kierrätyksestä on toteutettu, mutta laaja-alaiselle kierrätykselle ei usein löydy rakennustyömailla riittäviä taloudellisia ja/tai ekologisia kannustimia. Lisäksi kunnianhimoisetkin tavoitteet jäävät käytännön työssä saavuttamatta, koska kierrätysmääriä ei seurata ja raportoida läpinäkyvästi. 

Linkki selvitykseen: Muovin kierrätyksen parhaat käytännöt talonrakennustyömailla (Ramboll Finland)

Kalvomuovien määrää ja laatua seurataan työmailla

Rakennusalalle on laadittu vapaaehtoinen Green deal – sopimus, jonka tavoitteena on lisätä rakentamisessa käytettyjen kalvomuovista valmistettujen pakkausten ja sisällä käytettävien suojausten uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä, lisätä kierrätysmateriaaleista valmistettujen muovien käyttöä rakentamisessa sekä vähentää kestävästi kalvomuovien kulutusta. Kunniahimoisten ja vaikuttavien tavoitteiden asettamiseksi kaivataan kuitenkin lisätietoa kalvomuovien määrästä ja laadusta rakentamisen eri vaiheissa. 

Aalto-yliopistossa käynnistyi keväällä 2021 tutkimus, jossa systemaattisesti seurataan kalvomuovien määrää ja laatua asuinrakennustyömailla. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin osana Kaikki muovi kiertää -kokonaisuutta ja siinä selvitettiin kirjallisuustutkimuksen keinoin olemassa oleva tieto kalvomuovijätteestä rakentamisessa sekä tunnistettiin menetelmiä kalvomuovijätteen määrä- ja laatutiedon keräämiselle työmailta.

Työ jatkuu seuraavissa vaiheissa Ympäristöministeriön rahoittamana ja tutkimuksen tuloksena syntyy työkalu kalvomuovijätteen ominaismäärien arviointiin ja laskentaan rakennusosien, tehtävien ja tuotteiden perusteella. 

Linkki tutkimusraporttiin: Kalvomuovijätteen määrän ja laadun määrittäminen asuinkerrostalohankkeissa (Aalto-yliopisto)

Purkumuovien kierrätyksessä vielä kannattavuushaasteita

Muovitiekartan selvitysten pohjalta rakennusten purkumuovia on mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Hyödyntämiseen tarvitaan kuitenkin tarkempaa tietoa syntyvän purkumuovimateriaalin määristä ja laadusta, syntypaikasta sekä työkaluja arvioida hyödyntämisen mahdollisuuksia. 

VTT kehittää parhaillaan case-kohteiden avulla laskennallista mallia, jolla rakennusten purkumuovien hyödyntämisen kannattavuutta ja päästövaikutuksia voidaan arvioida eri kohteissa. Syntyvät muovijakeet ovat purkukohteissa hyvin rakennusspesifejä, joten purkukohdekohtainen tarkastelu vaaditaan.

Kehitettävä työkalu tehostaa purkutoiminnan suunnittelua kierrätyksen näkökulmasta ja antaa eväitä materiaalien elinkaarivaikutusten määrittelyyn. Sovellettava lähestymistapa tarjoaa myös perustan analyysien laajentamiseen muille kierrätysmateriaaleille ja luo valmiuksia materiaalikierron kokonaisvaikutusten kartoittamiseen päätöksenteon tueksi.

Kehitystyö jatkuu edelleen ja seuraavaksi laskennallisen tarkastelun pohjalta luodaan yleiseen käyttöön tarkoitettu nettityökalu, jonka avulla yksittäisten purkukohteiden tarkastelu helpottuu. 

Linkki raporttiin: Laskennallinen tarkastelu rakennusten purkumuovien hyödyntämismahdollisuuksista (VTT)

Puutteelliset tuotestandardit estävät kierrätysmuovin käyttöä rakentamisessa

AFRY Finland selvitti työssään kierrätetyn muovin käyttömahdollisuuksista ja markkinoita infrarakentamisessa. Tavoitteena oli luoda mahdollisimman laaja katsaus kierrätetyn (kova)muovin käytöstä erilaisissa teknisissä rakenteissa, kuten meluaidoissa, ulkokalusteissa sekä leikki- ja liikuntakentillä. Samalla pohdittiin kierrätysmuovin käytön hyötyjä ja haasteita sekä kustannusvaikutuksia. 

Markkinakatsauksessa todettiin, että kierrätysmuovia hyödynnetään infrarakentamisessa vain vähän. Kierrätysmuovista valmistetaan tällä hetkellä Suomessa pääasiassa kaapelinsuoja- ja sadevesiputkia sekä erilaisia muoviprofiileja. Kierrätysmuovin käyttöä ja markkinoita rajoittavat erityisesti muovin keräykseen ja laatuun liittyvät haasteet sekä standardoinnin puuttuminen. Yksi ratkaisu voisi olla tehokkaampi laadukkaan kovamuovijätteen keräys, jotta kierrätysmateriaalin saatavuus paranisi.  

Linkki raporttiin: Kierrätysmuovin mahdollisuudet infrarakentamisessa (AFRY Finland)