Helsinki Air Quality Testbed -projektissa kehitetty ilmanlaadun mittausjärjestelmä antaa yhä tarkempaa tietoa ilmanlaadusta pääkaupunkiseudulla. Ilmanlaatu on globaalisti vakava ongelma, joten tarkoille mittalaitteille on kysyntää ympäri maailman.

HAQT-projektissa pääkaupunkiseudulle asennettiin uusia ilmanlaatua mittaavia sensoreita olemassa olevien mittausasemien rinnalle. Vaisalan ja Pegasorin kehittämät sensorit osoittivat heti toimivuutensa.

“Projektissa pilotoitiin perinteisen mittausasemaverkon täydentämistä ilmanlaatusensoreilla ja nanohiukkasmonitoreilla. Pystyimme osoittamaan tämän uuden konseptin toimivuuden, eli sen edut ilmansuojelussa ja ilmanlaadun ennustemalleissa”, sanoo Vaisalan kehityspäällikkö Mikko Laakso.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY aikoo jatkaa sensoriverkon hyödyntämistä projektin päättymisen jälkeen. HSY käytti uuden teknologian sensoreita jo projektin aikana muun muassa tarkentamaan katupölyn torjuntaa.

Huono ilmanlaatu on maailmanlaajuisesti vakava ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan toimia ympäri maailmaa. Mikko Laakso nostaakin hankkeen muiksi ansioiksi kasvaneen tietoisuuden ilmanlaadun ongelmista sekä projektista poikineet uudet hankkeet, joiden vaikutukset voivat levitä ympäri maailmaa.

Yksi merkittävimmistä on Helsingin kaupungin koordinoima, EU-rahoitusta saanut HOPE-hanke (Healthy Outdoors Premises for Everyone). Hankkeessa pureudutaan muun muassa 5G-verkon mahdollisuuksiin ilmanlaadun mittaamisessa. Suomalaisten hankkeiden opeille on paljon Laakson mukaan paljon kysyntää ulkomailla.

“Tässä projektissa toteutettu verkko on toiminut hyvänä referenssinä, kun olemme esitelleet ratkaisujamme kiinnostuneille. Olemmekin myyneet vastaavia sensoreita eri kohteisiin ympäri maailmaa. Ylipäätään on hienoa, miten voimme suomalaisella osaamisella auttaa ehkäisemään heikon ilmanlaadun aiheuttamia sairauksia ja kuolemantapauksia”, Laakso sanoo.