Yhdessä kehittämällä kestävämpää kaupunkia

April 16, 2020inNäkökulma

Espoossa sijaitsevaa Keran aluetta kehitetään digitaaliseen alustaan pohjautuvana kiertotalouden esimerkkialueena. Keran alue tulee kokemaan suuria muutoksia 2020-luvulla. Espoon kaupunki suunnittelee Keraan kaupunkikeskusta, joka rakennetaan olemassa olevan raideliikenteen ympärille, Nokian kampuksen ja Kutojan alueen väliin. Alueelle on tulossa 14 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Asemaseutu muuttuu logistiikka-alueesta urbaaniksi kävely- ja pyöräilypainotteiseksi keskukseksi. Sinne tulee kaupallisten palveluiden lisäksi työpaikkoja, päiväkoteja ja kouluja sekä liikunta- ja virkistyspalveluja. Miten tässä onnistutaan?

Uusia innovaatioita ja alueellisesti merkittäviä ratkaisuja on mahdollista saavuttaa siirtymällä perinteisistä yhteistyön malleista ”yhdessä luomiseen”. Siksi kaupunkikehitys on Kerassa avattu yrityksille, maanomistajille ja muille kehittäjäkumppaneille. Avoimuudella ja monenvälisellä sopimisella on saavutettavissa nykyisten liiketoimintasektoreiden välejä täydentäviä vaihtoehtoja. Kaupungin rooli on toimia innovaatioalustana tai ekosysteeminä, jonka ympärille tulevaisuuden ratkaisuja rakennetaan.

Kerassa tavoitteena on luoda uudenlainen yhteiskehittämisen malli vetovoimaisten kaupunkikeskusten suunnitteluun. Kaupunki, yritykset, tutkimuslaitokset, muut kumppanit ja asukkaat yhdessä kehittävät älykkäämpää ja kestävämpää kaupunkia. Yhteistyö palvelee kaikkia – kaupunkilaisille tämä tarkoittaa esimerkiksi kestävää elämäntapaa kohtuullisin kustannuksin, yrityksille mahdollisuutta kehittää ja testata liiketoimintamallejaan ja kaupungille kestävää kasvua.

Energia on yksi teemoista, joissa kestäviä ratkaisuja luodaan uudenlaisen ekosysteemiyhteistyön avulla. Tavoitteena on saavuttaa hiilineutraaliutta ja energiapositiivisuutta tukeva alueellinen ratkaisu, jossa monipuoliset kiertotaloutta hyödyntävät energian teknologiat palvelevat alueen asukkaita, kiinteistöjä ja muita toimijoita. Keran energiaekosysteemi kehittää ja ottaa käyttöön uusiutuvan energian ratkaisuja ja kaupunginosatasoisia optimointijärjestelmiä yhdistäen innovatiivisia energian tuotannon, jakelun, hallinnan ja ylijäämäenergian kierrätyksen ratkaisuja toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.

”Tavoitteena oleva energiapositiivisuus ja Keran alueen edelläkävijyys toteutuu, jos toimijat ovat sitoutuneet yhteisesti määriteltyyn tavoitteeseen ja osallistuvat aktiivisesti alueellisen kokonaisuuden kehittämiseen siilojen sijasta. Tämä onnistuu vain Keran toiminnallisen energiaekosysteemin avulla”, sanoo Keran aluekehityksen projektinjohtaja Pekka Vikkula Espoon kaupungilta.

 

Puhdas ja älykäs Kera -projektissa mukana ovat: Espoon kaupunki, Sitra, A-Insinöörit Oy, Espoon Asunnot, Fortum Oyj, LähiTapiola, Neste Oyj, Nokia Oyj, Ramirent Oy ja SOK. www.espoo.fi/kera, #uusiKera

Smart & Clean säätiö on ollut mukana ekosysteemin rakentamisessa ja osallistuu projektin ohjausryhmätyöhön.
Lisäksi Smart & Clean -säätiön tuella on luotu toimintamalli Keran energiapositiivisen alueen energiaekosysteemille.

Kalle Saarimaa: Yhteinen tavoite tärkeä työkalu kaiken muovin kiertoon saamiseksi

April 9, 2020inHenkilökuva

Kalle Saarimaa katsoo ulos Fortumin toimitalon neuvotteluhuoneen ikkunasta Suomenlahdelle. Pitäisi olla keskitalvi, mutta meri on avoin ja keli harmaa. Saarimaa näyttää pohtivalta. Hän on myös päättäväinen. Saarimaa johtaa osaltaan muutosta kohti kiertotaloutta, taistelee työssään ilmastonmuutosta vastaan.

– Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on todella tärkeää. Samalla maailman materiaaleista kiertää uudelleen käyttöön vain kahdeksan prosenttia. Nykymenolla materiaalimme tulevat loppumaan, Saarimaa kertoo motiiveistaan.

Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoimintojen johtaja näkee, että muutos kiertotalousyhteiskuntaan tapahtuu, kun poliittiset päättäjät ja teollisuus pystyvät luomaan mallin, jolla pystytään ylläpitämään hyvinvointia kestävästi. Hän näkee, että tarvitaan systeemistä muutosta. Systeemisellä muutoksella tarkoitetaan toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle.

Työ kiertotalouden edistämistä

Saarimaa on mielestään onnellisessa asemassa, koska pystyy edistämään kiertotaloutta työssään käytännössä.

– Fortumin strategiassa kiertotaloudella on merkittävä rooli. Olemme investoineet tähän liiketoimintaan paljon ja suunnittelemme lisäinvestointeja. Me näemme tämän hyvänä kasvumahdollisuutena.

Fortum on suunnittelemassa Suomen muovinkierrätyslaitoksensa tehokkuuden kasvattamista ja toimintaedellytysten parantamista. Norjaan puolestaan suunnitellaan kokonaan uutta kierrätyslaitosta. Lisäksi suunnitteilla on elektroniikkaromun kierrätyksen käynnistäminen sekä akkujen kiertotalousratkaisujen edistäminen.

Muovin kiertoon vaikutettava koko ketjussa

Fortum on yksi Smart & Clean Kaikki muovi kiertää -kokonaisuuden avainkumppaneista. Kokonaisuuden tavoite on nostaa muovin kierrätysaste pääkaupunkiseudulla nykyisestä kuudesta prosentista kymmenkertaiseksi. Tämä vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 80 000 pääkaupunkilaisen päästöjen verran. Smart & Clean -kumppanit ovat sitoutuneet kokonaisuuden ensimmäisen vaiheen tavoitteeseen: Vuonna 2025 muovin kokonaiskierrätysaste on 20 % ja pakkausmuovin kierrätysaste on 50 %. Saarimaa näkee tavoitteella johtamisen hyväksi tavaksi.

– Esimerkiksi EU:n tärkeimpiä tehtäviä on asettaa kunnianhimoiset ja sitovat tavoitteet sekä antaa markkinoiden hoitaa ratkaisut.

Muovia kiertää siis pääkaupunkiseudulla materiaaliksi vain 6 %. Saarimaa näkee tähän useita syitä: muovituotteita ei lähtökohtaisesti suunnitella kierrätettäviksi, muovia on useissa eri tuotteissa ja sitä on useita eri laatuja, muovin erilliskeräyksen piiriin tulisi saada pakkausmuovin lisäksi myös muu muovi, kierrätysmuoville ei ole riittävää kysyntää.

– Panostamme Fortumilla uusien kierrätysmuovituoteinnovaatioiden kehittäminen valmistajien kanssa. Esimerkiksi Iskun kanssa olemme kehittäneet yhdessä klassisen koulutuolin, jonka muoviosat ovat uudenlaista, sellukuidulla vahvistettua kierrätysmuovia sekä Sinituotteen kanssa tiskiharjoja, jotka on valmistettu sata prosenttisesti kierrätetystä muovista tiskiharjoja.

Saarimaa toteaa, että yksi hyvä lähtökohta olisi kehittää sitä, että muovituotteet suunniteltaisiin kierrätettäviksi. Tämä lisäisi valtavasti muovin kierrätystä.

Muutokseen tarvitaan kaikki toimijat

Saarimaa arvioi, että systeemiseen muutokseen muovin kierrättämisessä tarvitaan yksi yhteinen kuva siitä, mitä kannattaa ja mitä voi tehdä. Tällainen on nyt luotu Kaikki muovi kiertää -kokonaisuudessa ainutlaatuisen datamallin avulla.

– Tarvitsemme hyvin käytännönläheisen toimintatavan. Kun ymmärrämme kaikki tilannekuvan samalla tavalla, on helppo ymmärtää mitä kukakin voi tehdä ja tekee sekä sitten sitoutua tavoitteisiin.

Haastattelun lopulla aurinko pilkahtaa pilviverhon takaa. Saarimaa huokaisee ja sitten hymyilee. Tehtävää on paljon. Vaikuttavaa muutosta varten tarvitaan kaikki osapuolet tekemään parhaansa omissa rooleissaan.

Muovin kierrätyshaastetta ratkottiin virtuaalisilla aamukahveilla

April 9, 2020inUutinen

Ilmastokriisi vaatii systeemisiä ratkaisuja

Smart & Clean -säätiön Iina Oilinki puhui siitä, että voidaksemme toimia vaikuttavasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on meidän ymmärrettävä päästöjen kokonaiskuva pääkaupunkiseudulla ja puhuttava aluepäästöjen lisäksi myös kulutusperäisistä päästöistä. Kulutusperäiset päästöt (ruoka, liikkuminen, tekstiilit ja tavarat) ovat jopa kolminkertaisia aluepäästöihin (liikenne, lämmitys, energia ja jätteet) verrattuna. Meidän on pystyttävä muuttamaan myös kulutustamme (esimerkiksi vähentämään neitseellisen muovin tuotantoa ja sen polttamista), jos haluamme todella ratkaista ilmastokriisiä.

Tavoite nostettu korkealle

Smart & Clean -kumppanit ovat yhdessä sopineet tavoitteen muovin kierrätysasteelle. Se on EU:n 2025 tavoitteita tiukempi ja tähtää vuoteen 2025 mennessä muovin kokonaiskierrätysasteen nostamiseen 20 prosenttiin ja pakkausmuovin kierrätysasteen 50 prosenttiin.

Smart & Clean -säätiön Jaana Pelkonen totesi, että konkreettisten ja vaikuttavien tulosten saavuttamiseksi kokonaisuutta on johdettava yhteisellä vaikuttavuustavoitteella. Tämän lisäksi Kaikki muovi kiertää -kokonaisuudessa on rakennettu uudenlainen datamalli, joka mahdollistaa tiedolla johtamisen.

Espoossa asukkaat mukaan

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan Smart & Clean yhteistyö on erinomainen tapa kiihdyttää tekemistä. Espoon rooliksi kokonaisuudessa Mäkelä näkee sen, että he saavat kaikki toimijat, asukkaat ja asiakkaat mukaan kokonaisuuteen. Yksi tapa edistää asiaa on ottaa päiväkotilapset ja koululaiset mukaan. He houkuttelevat myös vanhemmat osallistumaan.
Espoolle on myös tärkeää, että koko ketju on hallinnassa. Ei riitä, että kerätään muovia, vaan pitää miettiä myös, miten se käsitellään, miten uusiokäytetään ja mitkä ovat sen markkinat. Siinä tarvitaan kaikki toimijat mukaan.

Fortum panostaa laatuun

Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa kertoi, että heidän osuutensa kokonaisuudesta on katsoa, miten kerätty muovi saatetaan takaisin markkinoille. Saarimaa korosti, että muovin kierrätyksessä on nyt panostettava määrän sijaan laatuun. Jos kierrätysmateriaali on hyvälaatuista, sillä voidaan korvata neitseellistä raaka-ainetta ja näin minimoida koko kierron ympäristövaikutukset ja kierrätyksen markkinaehtoisuus paranee. Tähän tarvitaan hyvää erilliskeräystä.

Fortum tuottaa laitoksellaan asiakkaiden kanssa yhteistyöllä juuri heidän uusiotuotteisiinsa soveltuvaa kierrätysmateriaalia, jossa materiaalin laatuun kiinnitetään erityistä huomiota.

Lassila & Tikanoja näkee hyvää kehitystä rakennussektorilla

Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen kertoi, että muovin kierrätystä edistetään nyt monin tavoin sekä Suomessa, että Euroopassa. Hän kertoo, että viestit muovituottajilta viittaavat siihen, että EU:n kierrätystavoitteet, kuten 50 % kierrätysaste materiaaliksi pakkausmuoville vuoteen 2025 mennessä voisivat Suomessa toteutua.

Rakennussektorilla muovien lajittelu- ja keräys on käynnistynyt hyvin ja parhaat työmaat pääsevät jo 45 % kierrätysasteeseen. Kovamuovin keräystä on myös käynnistetty, mutta haasteena on hänen mukaansa usein lajittelu. Jos eri muovilajit menevät sekaisin, niin uusioraaka-aineelle ei löydy käyttäjiä.

Jotta lajittelun ja keräyksen hyvä vauhti saadaan hyödynnettyä, nyt pitää huolehtia siitä, että ketjun seuraavat vaiheet ovat kunnossa ja pystyvät hyödyntämään kerätyn ja erityisesti myös epäpuhtaan materiaalin täysmääräisesti.

Oman kapasiteettinsa lisäämisen lisäksi Lassila & Tikanoja on kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa erilaisia suljetun kierron ratkaisuja. Mikkonen mainitsi kumppaneista Ikean, Kiillon ja Keskon, jotka ovat lähteneet sulkemaan omalta osaltaan muovin kiertoa.

 

Kuuntele virtuaalisten aamukahvien tallenne tästä.

Lue lisää Kaikki muovi kiertää -kokonaisuudesta täällä.

Muovi kiertää entistä paremmin ainutlaatuisen datamallin avulla

February 20, 2020inNäkökulma

Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että muoviongelman ratkaisemiseksi tarvitaan rohkeita tekoja. Muovilla, erityisesti pakkausmuovilla, on huono maine. On helppo ymmärtää miksi. Kansalaisten ja asiakkaiden innostamina hallitukset, vakiintuneet yritykset ja startupit miettivät, mitä voisivat tehdä ratkaistakseen ongelman.

Julkisen ja yksityisen sektorin ekosysteemissä on kuitenkin vaikeaa tunnistaa ja toteuttaa vaikuttavia muutoksia. Riskinä on, että tehdään vääriä asioita, jos toimet ja niiden vaikutukset ymmärretään väärin. Keskitymme usein asioihin, joita näemme tai joista kuulemme ja jätämme helposti huomioimatta oikeat, numeroiden vahvistamat, hankalat muutokset. Tämä tapahtuu erityisen usein tapauksissa, joissa oikeaa tietoa ei ole saatavilla ison kuvan ymmärtämiseksi.

Data ja sen mallinnus tarjoavat tähän ratkaisun. Tehdäksemme konkreettisen muutoksen Helsingin seudun muovijärjestelmään, Smart & Clean ja Taival Advisory loivat dynaamisen mallin, minkä avulla arvioidaan pakkausmuovin kokonaisvirtoja läpi koko järjestelmän raakamateriaalin tuonnista kierrätykseen. Mallilla pyrittiin osoittamaan, mitä toimia tarvitaan kierron ja kierrätyksen ekosysteemissä, jotta EU:n tavoite 50 prosentin kierrätysasteesta saavutettaisiin vuoteen 2025 mennessä. Malli osoitti, että pakkausmuoveista voisi kiertää uudelleen materiaaliksi 80 prosenttia kiertotalouden periaatteita noudattaen – lajitellen, keräten ja prosessoiden muovi uusiksi tuotteiksi.

Kaikki muovi kiertää -datamallin tieto pohjautuu moniin eri tutkimuksiin ja selvityksiin ja on mallinnettu arvoketjuna, jossa yhden toimenpiteen tuotos – kuten pakkausmuovin tuotanto – päätyy syötteeksi muihin toimintoihin. Lopputulos tarjoa tavan analysoida koko ekosysteemiä ja sen dynamiikkaa toisiinsa liittyvillä joukoilla lukuja. Työkalu mahdollistaa myös mitä-jos -tyyppisten skenaarioiden rakentamisen. Tämän avulla on mahdollista realistisesti arvioida, mitä toimia tarvitaan, jotta pääkaupunkiseudulla saavutetaan Kaikki muovi kiertää tavoitteet.

Tulevaisuudessa työkalua ja metodia voidaan käyttää entistä monimutkaisempien toimenpideketjujen arviointiin laajentamalla sitä esimerkiksi uusiin muovilajeihin ja muihin kierrätysmateriaaleihin. Malliin voidaan lisätä yritysten dataa tai rahan liikkeitä.  Jos käyttöliittymä pelillistetään, työkalua on mahdollista käyttää opetusvälineenä ja brändäykseen.

Tärkein oppi on kuitenkin yksinkertainen: määrittelemällä, mallintamalla ja yksinkertaistamalla voimme sitouttaa julkisen sektorin toimijat ja yritykset kiertotaloustoimiin sekä löytää niissä kaikille luontevat roolit.  Samalla voimme siirtää muovin ilmastoratkaisujen joukkoon sen sijaan, että se olisi vain osa ongelmaa. Kierrättämällä kaiken mahdollisen muovin uudelleen materiaaleiksi ja uusiotuotteiksi, voimme vähentää CO2 päästöjä 80 000 pääkaupunkiseutulaisen vuotuisten päästöjen verran.

Kaikki muovi kiertoon pää­kaupunki­seudulla

January 17, 2020inUutinen

Kaikki muovi kiertää -muutosprosessissa yksityisen ja julkisen puolen tahot kehittävät vaikuttavia tekoja, joilla kaikki mahdollinen muovi saataisiin kiertäväksi materiaaliksi. Smart & Clean -säätiön tekemän esiselvityksen mukaan pääkaupunkiseudun ja Lahden muoveista kiertää materiaalina vain 6 prosenttia.

Tavoitteena on, että nykyisen 6 prosentin sijaan pääkaupunkiseudun muoveista kiertäisi 60–70 prosenttia. 

“Kaikki, mitä prosessin puitteissa tehdään, vie meitä kohti yhdessä sovittua tavoitetta. Lisäksi taustalla vaikuttavat Smart & Clean -toiminnan kriteerit. Toimintaa motivoivat esimerkiksi yksityisen ja julkisen puolen yhteistyö, liiketoimintapotentiaali, päästöjen vähentäminen ja hyvinvointi”, sanoo Smart & Clean -säätiön johtava asiantuntija Jaana Pelkonen

Tavoitteeseen sitoutuneet tahot kehittävät muoviongelman ratkaisemiseksi skaalattavia ilmastoratkaisuja, joista syntyy kestävää liiketoimintaa. Näin pyritään vahvistamaan kierrätysmuovituotteiden markkinoita ja kasvattamaan pääkaupunkiseudun ja Lahden toimijoiden hiilikädenjälkeä. Prosessin ydinkumppaneita ovat Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, HSY, VTT, Lassila & Tikanoja, Fortum ja Siemens. 

Muoviin liittyy paikallisia ja maailmanlaajuisia haasteita

Pelkosen mukaan on ainakin kaksi keskeistä syytä sille, miksi pääkaupunkiseudun muoveista kiertää vain 6 prosenttia. Ensinnäkin, kierrätyskelpoisen, hyvälaatuisen muovin lajittelu ja kerääminen ovat vaatimattomalla tasolla. Vaikka pakkausmuovin lajittelu ja keräys onkin hyvässä kasvuvauhdissa, kovamuovin ja rakennusmuovin keräys on vielä lähes olematonta. Toiseksi, kierrätetylle muovimateriaalille ei ole vielä riittävästi markkinoita. Uusiomuovin kysyntä on pientä. 

“Paljon muovia menee sekajätteen mukana poltettavaksi. Lajitellustakin materiaalista poltetaan osa, sillä se on käsittelylaitokselle päätyessään niin likaista tai muuten huonolaatuista”, Pelkonen sanoo. 

Muovin valmistamisesta ja polttamisesta syntyy hiilidioksidipäästöjä. Jos muovi kiertäisi uudelleen materiaaliksi, polttamisesta aiheutuvilta päästöiltä vältyttäisiin. Muovin polttamisen lopettaminen vähentäisi hiilidioksidipäästöjä pääkaupunkiseudulla 342 000:lla tonnilla. Luku vastaa 80 000 pääkaupunkilaisen vuosittaisia päästöjä. 

Muoviin liittyvien haasteiden kirjosta käydään vilkasta keskustelua – ja syystä. Konsulttiyritys Material Economicsin selvityksen (2018) mukaan maailman muovintuotannon on oletettu kasvavan yli 800 miljoonaan tonniin vuoteen 2050 mennessä. Muoveista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt EU-alueelle voivat kasvaa jopa 76:llä prosentilla samaan vuoteen mennessä, jos mitään merkittävää ei tehdä.  

Vaikuttavilla teoilla kohti yhteistä tavoitetta

Loppuvuodesta 2019 Kaikki muovi kiertää -ekosysteemi on muotoutumassa ja valmis aloittamaan muutoksen. Ekosysteemille on luotu johtamisjärjestelmä, ja seuraavaksi kehitetään vaikuttavia tekoja, joiden avulla kaikki muovi saadaan kiertämään. Prosessissa pureudutaan yhdeksään toisiaan tukevaan osa-alueeseen, joihin kuuluu esimerkiksi muovin keräys ja kestävä tuotesuunnittelu. 

Ellen MacArthur Foundation arvioi vuonna 2016, että globaalisti noin 100 miljardin edestä materiaalia menee hukkaan, kun muovia käytetään vain kerran. Karkeasti sanoen maailmalle avautuisi saman summan kokoiset markkinat uusiotuotteille, jos kaikki muovi kiertäisi. Kun muovin kierrätysaste nousee, kierrätysmuovin markkinoiden koko kasvaa. 

“Suomessa suurin osa muovista ja muovin raaka-ainesta ostetaan ulkomailta. Mutta jos muovimateriaali kierrätettäisiin täällä tehokkaammin, tuonti vähenisi ja tekisimme itsellemme liiketoimintaa kotimaassa”, Pelkonen summaa.

 

Kaikki muovi kiertää -muutosprosessin tavoite on löytää liiketoimintalähtöisiä ratkaisuja, joita voi viedä maailmalle. Smart & Clean -yhteisö kutsuu mukaan kaikki aiheesta kiinnostuneet toimijat. Lue lisää täällä.

Uusi sensoriverkko auttaa hallitsemaan ilman­laadun ongelmia

January 16, 2020inUutinen

Helsinki Air Quality Testbed -projektissa kehitetty ilmanlaadun mittausjärjestelmä antaa yhä tarkempaa tietoa ilmanlaadusta pääkaupunkiseudulla. Ilmanlaatu on globaalisti vakava ongelma, joten tarkoille mittalaitteille on kysyntää ympäri maailman.

HAQT-projektissa pääkaupunkiseudulle asennettiin uusia ilmanlaatua mittaavia sensoreita olemassa olevien mittausasemien rinnalle. Vaisalan ja Pegasorin kehittämät sensorit osoittivat heti toimivuutensa.

“Projektissa pilotoitiin perinteisen mittausasemaverkon täydentämistä ilmanlaatusensoreilla ja nanohiukkasmonitoreilla. Pystyimme osoittamaan tämän uuden konseptin toimivuuden, eli sen edut ilmansuojelussa ja ilmanlaadun ennustemalleissa”, sanoo Vaisalan kehityspäällikkö Mikko Laakso

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY aikoo jatkaa sensoriverkon hyödyntämistä projektin päättymisen jälkeen. HSY käytti uuden teknologian sensoreita jo projektin aikana muun muassa tarkentamaan katupölyn torjuntaa.

Huono ilmanlaatu on maailmanlaajuisesti vakava ongelma, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan toimia ympäri maailmaa. Mikko Laakso nostaakin hankkeen muiksi ansioiksi kasvaneen tietoisuuden ilmanlaadun ongelmista sekä projektista poikineet uudet hankkeet, joiden vaikutukset voivat levitä ympäri maailmaa. 

Yksi merkittävimmistä on Helsingin kaupungin koordinoima, EU-rahoitusta saanut HOPE-hanke (Healthy Outdoors Premises for Everyone). Hankkeessa pureudutaan muun muassa 5G-verkon mahdollisuuksiin ilmanlaadun mittaamisessa. Suomalaisten hankkeiden opeille on paljon Laakson mukaan paljon kysyntää ulkomailla.

“Tässä projektissa toteutettu verkko on toiminut hyvänä referenssinä, kun olemme esitelleet ratkaisujamme kiinnostuneille. Olemmekin myyneet vastaavia sensoreita eri kohteisiin ympäri maailmaa. Ylipäätään on hienoa, miten voimme suomalaisella osaamisella auttaa ehkäisemään heikon ilmanlaadun aiheuttamia sairauksia ja kuolemantapauksia”, Laakso sanoo.

Energiaremonteilla pää­kaupunki­seudun lämmityksen päästöt vähenevät lähes 90 %

January 15, 2020inUutinen

Renovation Leap -muutosprojekti loi korjausrakentamiselle uusia laadullisia tavoitteita ja innovatiivisia hankintamalleja. Tarvetta uusille ratkaisuille on, sillä suomalaisen rakennuskannan korjausvelka kohoaa jopa 30–50 miljardiin euroon.

Renovation Leap -muutosprojekti tarttui korjausrakentamisen haasteisiin niin rakentamisen laadun kuin käytännön toimien näkökulmasta. Uusien ratkaisujen avulla voidaan muun muassa lyhentää remonttien kestoa, pienentää korjaamisen kustannuksia sekä tehdä kiinteistöistä elinkaareltaan entistä älykkäämpiä ja energiatehokkaampia.

“Jos oppisimme korjaamaan rakennuksia nykyistä tehokkaammin, siitä hyötyisivät sekä ihmiset että ympäristö. Remontit olisivat lyhyempiä, ja energiatehokkuuden parantuminen vähentäisi ilmaston kuormitusta”, sanoo YIT Talon Tekniikan kehitys- ja markkinointipäällikkö Tommi Vienonen.

Projekti toi yhteen vuokrataloyhtiöt ja korjausrakentamiseen liittyvien ratkaisujen tarjoajat. Työpajoissa jaettiin vuokrataloyhtiöille tietoa siitä, millaisia uusia ratkaisuja on ylipäätään saatavilla. Esitellyt ratkaisut liittyivät muun muassa energiatehokkuuteen ja putkiremonttien sujuvoittamiseen.

“Hankkeessa oli hienoa se, miten saimme korjausurakan eri osapuolet saman pöydän ääreen. Toki eri alojen osaajia, kuten suunnittelijoita ja urakoitsijoita, olisi voinut olla mukana vielä enemmänkin”, sanoo Vesa Jurmu Helsingin kaupungin asunnoilta.

Helsingin kaupungin asunnot (Heka) oli yksi yrityksistä, joka tarjosi projektille testikohteita.  Uusia ratkaisuja testattiin myös Kojamon ja Lahden talojen kiinteistöissä.

Yksi Renovation Leap -projektin tärkeistä tavoitteista oli parantaa korjausrakentamisen laatua. VTT loi työkalun, jonka avulla korjausrakentamiselle voidaan asettaa selkeitä laadullisia tavoitteita sekä rakennusurakan työvaiheeseen että lopputulokseen. Heka aikoo hyödyntää uutta työkalua uudessa rakennusurakassa.

“Olemme käynnistämässä Hekan ensimmäistä SR-hankkeena (Suunnittele ja rakenna) toteutettavaa peruskorjausurakkaa. Meidän on mahdollista hyödyntää urakassa VTT:n kehittämää korjaushankkeen tavoitetyökalu-exceliä. Kyseistä työkalua voidaan käyttää myös muissa tulevissa korjaushankkeissa”, Vesa Jurmu sanoo.

BioSata-projektissa pää­kaupunki­seudulla siirrytään bio­pohjaisiin poltto­aineisiin

January 14, 2020inUutinen

Pääkaupunkiseudun bussit, työkoneet ja kuorma-autot siirtyvät käyttämään jäte- ja tähdepohjaisia biopolttoaineita vuoden 2020 loppuun mennessä. Yhteistyöllä onnistuttiin nopeuttamaan bussien ja työkoneiden siirtymää biopolttoaineisiin ja sähköön.

BioSata-muutosprojektin tavoite oli edesauttaa ja nopeuttaa Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Staran hyötyajoneuvojen ja HSL:n tilaaman bussiliikenteen siirtymistä 100-prosenttisesti jäte- ja tähdepohjaisiin biopolttoaineisiin vuoden 2020 loppuun mennessä. Projekti toteutettiin vuosina 2016–2019.

Smart & Clean ja Climate Leadership Coalition kutsuivat kaikki keskeiset toimijat saman pöydän ääreen ja fasilitoivat keskustelua yhteisen päämäärän asettamiseksi. Eri toimijoiden yhteistyö BioSata-hankkeessa mahdollisti nopean siirtymisen biopolttoaineisiin ilman ajoneuvojen tai jakeluinfrastruktuurin uudistamista. 

“Selvästi on saatu aikaan paljon hyvää. Kun useampi toimija työskentelee saman tavoitteen eteen, projektin vaikuttavuus on omaa luokkaansa”, sanoo BioSata-projektia luotsannut Helsingin Seudun Liikenteen hankejohtaja Reijo Mäkinen.

HSL:n pääkaupunkiseudun liikenteessä on noin 1 400 bussia, jotka kuluttavat noin 40 000 tonnia polttoainetta vuosittain. Stara käyttää kalustossaan noin 2 000 tonnia polttoainetta. Kaiken kaikkiaan Suomessa tuotetaan 500 000 tonnia biopolttoaineita vuodessa. 

BioSata-projektissa hyväksyttiin tavoitteet, jotka kertovat Helsingin seudun tahtotilasta löytää nopeita ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään. HSL voi tästedes asettaa kaikkiin tarjouskilpailuihinsa, että reitit on pystyttävä ajamaan biopolttoaineella tai sähköllä. 

Seuraavaksi neuvottelut liikennöitsijöiden, HSL:n ja polttoainetoimittajien välillä jatkuvat. Ensimmäinen HSL:n kilpailutus, jossa vaaditaan bussien kulkevan biopolttoaineella tai sähköllä, käynnistyi syksyllä 2019. 

Kestävillä liikenne­ratkaisuilla kuitataan 9 000 asukkaan vuotuiset päästöt

January 13, 2020inUutinen

Aviapoliksen alueelle Vantaalle rakennettiin testialusta, jolla kehitettiin ratkaisuja vähentämään yksityisautojen ja pysäköintipaikkojen tarvetta, luotiin kyytien jakamispalvelu sekä demonstroitiin droonien käyttöä pakettilogistiikassa. Lisäksi hankkeessa kehitettiin toimintamalli uusien liikenneratkaisujen ketterälle testaukselle kaupunkien käyttöön.

Keväällä 2019 loppuneessa Aviapolis Liikennelabra -muutosprojektissa keskityttiin Helsinki-Vantaan tuntumassa sijaitsevan, Suomen voimakkaimmin kasvavan työpaikka-alue Aviapoliksen hyödyntämiseen. Jotta Aviapolis olisi tulevaisuudessa mahdollisimman toimiva ympäristö sekä alueen asukkaille että yrityksille, sitä on kehitettävä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävästi. 

Aviapolis-muutosprojektissa saatiin aikaan toimintamalli, jonka avulla joustavia liikennepalveluita voidaan luoda ja testata käyttöolosuhteissa. Tarkoituksena oli, että alueen liikenne ei perustu enää vain omalla autolla liikkumiseen. Sen sijaan julkinen ja yksityinen liikenne yhdistyvät innovatiivisilla ratkaisuilla. 

Kolme vuotta kestäneessä projektissa useat tahot toteuttivat kokeiluita, joilla tehostettiin liikkumista, liikennettä ja logistiikkaa Aviapoliksen alueella. Mukana oli eri alojen toimijoita aina valtion virastoista yrityksiin. Hankkeessa hyödynnettiin eri tahojen yhteistyötä vaalivaa Triple helix -mallia, kertoo hankekumppani Korkian konsultti Eemil Rauma. Hänen mukaansa Suomeen tarvitaan lisää Aviapoliksen kaltaisia hankkeita, joissa ongelmia ratkotaan tuomalla useita toimijoita saman pöydän ääreen. 

Liikenteen ja logistiikan suurien haasteiden ratkaiseminen ei onnistu yksin yrityksiltä, kaupungeilta tai tutkimusorganisaatioilta. Mallin mukaan hankkeeseen osallistuneet julkisen sektorin toimijat – eli kaupungit ja viranomaiset – sekä yritykset ja tutkimuslaitokset tekivät saumatonta yhteistyötä hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi”, hän sanoo. 

Aviapolis-projekti koostui neljästä työpaketista, joissa muun muassa simuloitiin pysäköintipaikkojen tarpeen vähentämistä, pilotoitiin yksinkertainen kyytien jakamispalvelu sekä suunniteltiin logistiikkaterminaalin kaluston sähköistäminen. 

Aviapoliksen alue tarjoaa oivallisen mahdollisuuden kehittämiseen ja markkinaehtoisiin kokeiluihin. Sen kaltaisten lentokenttäkaupunkien määrä kasvaa, ja niiden infrastruktuuria kehitetään aktiivisesti. Testatut ratkaisut luovat siis merkittävää vientipotentiaalia. Innovaatioita on pyrkimyksenä levittää ja monistaa myös muualle Suomeen.

“Hankkeen osapuolet kokivat työn arvokkaaksi ja yhteistyömallin onnistuneeksi. Useita työpakettien tavoitteita on viety eteenpäin projektin loputtua. Jatkotoimenpiteet kertovat siitä, että jotain on tehty oikein”, Eemil Rauma sanoo.