Säätiön viiden vuoden työ on päättynyt

June 30, 2021inUutinen

Smart & Clean on viimeisen viiden vuoden ajan työskennellyt kovasti vaikuttavien ilmastoratkaisujen luomiseksi yhdessä pääkaupunkiseudun kaupunkien, yritysten, yliopistojen, T&K-toimijoiden ja valtion kanssa. Työmme päättyy tänään, ja on aika kiittää säätiön hallitusta, hallintoneuvostoa, kumppaneitamme ja kaikkia sidosryhmiämme siitä, että olette työskennelleet vaikuttavien ilmasto- ja kiertotalousratkaisujen eteen kanssamme. Uskomme, että pääkaupunkiseudulla testatulla, viiden vuoden uraauurtavalla työllä, on paljon jatkokehitysmahdollisuuksia globaalisti. Lue tästä tärkeimmät opit viiden vuoden työstämme (englanniksi).

Smart & Clean on kehittänyt mallin, jolla voidaan tehdä systeemisiä muutoksia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Mallia voidaan käyttää minkä tahansa halutun muutoksen saavuttamiseen, ja olemme käyttäneet sitä konkreettisesti lippulaivahankkeessamme Kaikki Muovi kiertää, jossa tavoitteena on kattavasti kattaa muovin koko elinkaari. Lue tästä, miten muovikokonaisuus jatkuu Espoon kaupungin koordinoimana sen jälkeen, kun Smart & Clean ei enää toimi muoviekosysteemin orkestraattorina. Tutustu myös ajankohtaisiin selvityksiin rakennusmuovien kierrätyksestä.

 

Terveisin

Smart & Clean -tiimi:
Tiina Kähö, Iina Oilinki, Jaana Pelkonen, Päivi Hagel ja Mirella Baas

Kaikki muovi kiertää -ekosysteemi pureutuu rakentamisen muoveihin

June 28, 2021inUutinen

Smart & Clean toimintamallin ytimessä on ilmastoratkaisujen vaikuttavuuden arviointi ja seuranta. Kiertotalouden monimutkaisten kokonaisuuksien vaikuttavuutta voidaan arvioida vain hyvien työkalujen avulla ja työkalujen luomiseen tarvitaan tietoa. Tätä työtä Smart & Clean tekee yhdessä kumppaniensa kanssa.

Vähähiilinen rakentaminen ja kiertotalous on hiilineutraalien kaupunkien avaintehtävä. Rakentamisen kiertotaloutta viedään jo monella taholla eteenpäin, mutta muovien kierrätys rakennusalalla on vielä haasteellista, osin puutteellisen tietopohjan johdosta. 

Kaikki muovi kiertää -ekosysteemi on viime aikoina pureutunut tähän haasteeseen ja tuottanut tietoa ja työkaluja sekä rakennusteollisuuden, jätehuoltoyhtiöiden että kaupunkien tarpeisiin, jotta ne pystyisivät nopeammin löytämään hyviä ratkaisuja rakentamisen muovihaasteeseen. Tässä sinulle koottuna tuoreiden rakentamisen muoveihin liittyvien selvitysten tuloksia:

Työmaiden kierrätystavoitteet kaipaavat kannustimia

Ramboll Finland selvitti rakentamisen jätteiden kierrätykseen kohdistuvien nykyisten ja tulevien ympäristömääräysten tasoa ja kartoitti talonrakennustyömailla käytössä olevia kierrätystä edistäviä parhaita käytäntöjä. Erityishuomio suunnattiin muovin kierrätystä koskeviin vaatimuksiin ja käytäntöihin. Rakennusprojektien tilaajat voivat soveltaa tietoa asettaessaan urakoille vaatimuksia ja velvoitteita, joiden avulla parannetaan rakentamisen ja työmaiden jätteidenkäsittelyä ja materiaalikierrätystä. 

Selvityksessä todettiin, että työmaita koskevien kierrätysvaatimusten kasvaessa, olennaista on panostaa kierrätystoimien etukäteissuunnitteluun, työntekijöiden perehdytykseen ja yleiseen asennekasvatukseen. Hyviä esimerkkejä kierrätyksestä on toteutettu, mutta laaja-alaiselle kierrätykselle ei usein löydy rakennustyömailla riittäviä taloudellisia ja/tai ekologisia kannustimia. Lisäksi kunnianhimoisetkin tavoitteet jäävät käytännön työssä saavuttamatta, koska kierrätysmääriä ei seurata ja raportoida läpinäkyvästi. 

Linkki selvitykseen: Muovin kierrätyksen parhaat käytännöt talonrakennustyömailla (Ramboll Finland)

Kalvomuovien määrää ja laatua seurataan työmailla

Rakennusalalle on laadittu vapaaehtoinen Green deal – sopimus, jonka tavoitteena on lisätä rakentamisessa käytettyjen kalvomuovista valmistettujen pakkausten ja sisällä käytettävien suojausten uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä, lisätä kierrätysmateriaaleista valmistettujen muovien käyttöä rakentamisessa sekä vähentää kestävästi kalvomuovien kulutusta. Kunniahimoisten ja vaikuttavien tavoitteiden asettamiseksi kaivataan kuitenkin lisätietoa kalvomuovien määrästä ja laadusta rakentamisen eri vaiheissa. 

Aalto-yliopistossa käynnistyi keväällä 2021 tutkimus, jossa systemaattisesti seurataan kalvomuovien määrää ja laatua asuinrakennustyömailla. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin osana Kaikki muovi kiertää -kokonaisuutta ja siinä selvitettiin kirjallisuustutkimuksen keinoin olemassa oleva tieto kalvomuovijätteestä rakentamisessa sekä tunnistettiin menetelmiä kalvomuovijätteen määrä- ja laatutiedon keräämiselle työmailta.

Työ jatkuu seuraavissa vaiheissa Ympäristöministeriön rahoittamana ja tutkimuksen tuloksena syntyy työkalu kalvomuovijätteen ominaismäärien arviointiin ja laskentaan rakennusosien, tehtävien ja tuotteiden perusteella. 

Linkki tutkimusraporttiin: Kalvomuovijätteen määrän ja laadun määrittäminen asuinkerrostalohankkeissa (Aalto-yliopisto)

Purkumuovien kierrätyksessä vielä kannattavuushaasteita

Muovitiekartan selvitysten pohjalta rakennusten purkumuovia on mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Hyödyntämiseen tarvitaan kuitenkin tarkempaa tietoa syntyvän purkumuovimateriaalin määristä ja laadusta, syntypaikasta sekä työkaluja arvioida hyödyntämisen mahdollisuuksia. 

VTT kehittää parhaillaan case-kohteiden avulla laskennallista mallia, jolla rakennusten purkumuovien hyödyntämisen kannattavuutta ja päästövaikutuksia voidaan arvioida eri kohteissa. Syntyvät muovijakeet ovat purkukohteissa hyvin rakennusspesifejä, joten purkukohdekohtainen tarkastelu vaaditaan.

Kehitettävä työkalu tehostaa purkutoiminnan suunnittelua kierrätyksen näkökulmasta ja antaa eväitä materiaalien elinkaarivaikutusten määrittelyyn. Sovellettava lähestymistapa tarjoaa myös perustan analyysien laajentamiseen muille kierrätysmateriaaleille ja luo valmiuksia materiaalikierron kokonaisvaikutusten kartoittamiseen päätöksenteon tueksi.

Kehitystyö jatkuu edelleen ja seuraavaksi laskennallisen tarkastelun pohjalta luodaan yleiseen käyttöön tarkoitettu nettityökalu, jonka avulla yksittäisten purkukohteiden tarkastelu helpottuu. 

Linkki raporttiin: Laskennallinen tarkastelu rakennusten purkumuovien hyödyntämismahdollisuuksista (VTT)

Puutteelliset tuotestandardit estävät kierrätysmuovin käyttöä rakentamisessa

AFRY Finland selvitti työssään kierrätetyn muovin käyttömahdollisuuksista ja markkinoita infrarakentamisessa. Tavoitteena oli luoda mahdollisimman laaja katsaus kierrätetyn (kova)muovin käytöstä erilaisissa teknisissä rakenteissa, kuten meluaidoissa, ulkokalusteissa sekä leikki- ja liikuntakentillä. Samalla pohdittiin kierrätysmuovin käytön hyötyjä ja haasteita sekä kustannusvaikutuksia. 

Markkinakatsauksessa todettiin, että kierrätysmuovia hyödynnetään infrarakentamisessa vain vähän. Kierrätysmuovista valmistetaan tällä hetkellä Suomessa pääasiassa kaapelinsuoja- ja sadevesiputkia sekä erilaisia muoviprofiileja. Kierrätysmuovin käyttöä ja markkinoita rajoittavat erityisesti muovin keräykseen ja laatuun liittyvät haasteet sekä standardoinnin puuttuminen. Yksi ratkaisu voisi olla tehokkaampi laadukkaan kovamuovijätteen keräys, jotta kierrätysmateriaalin saatavuus paranisi.  

Linkki raporttiin: Kierrätysmuovin mahdollisuudet infrarakentamisessa (AFRY Finland)

 

 

Smart & Cleanin viiden vuoden työ on loppumassa – Katso Legacy-video

April 8, 2021inUutinen

Pystymme torjumaan ilmastokriisiä vain työskentelemällä yhdessä uusilla tavoilla ja rakentamalla vaikuttavia ilmasto- ja kiertotalousratkaisuja yhteistyössä. Sitä voi verrata sinfoniaorkesterissa soittamiseen; jokaisen ainutlaatuisia taitoja ja panosta tarvitaan, ja meidän kaikkien on soitettava yhteen uudella tavalla sooloilun sijaan. Tästä on kyse myös juuri julkaistussa “legacy”-videossamme, jossa Daruden Sandstormista tehdään uusi upea tulkinta.

Lue lisää työstämme, säätiön uudenlaisesta roolista orkestraattorina sekä mallistamme kuinka tehdä systeeminen muutos 1,5 asteen yhteiskuntaan yhdessä.

Solutions for 1,5°C World – Smart & Clean uutiskirje

December 21, 2020inUutinen

Covid-19 pandemia on osoittanut, että meissä suomalaisissa on erityistä kykyä toimia yhdessä ja sopeutua tehtyihin ratkaisuihin. Voimme olla tästä aidosti ylpeitä. Ilmasto­kriisi ja luontokato haastavat meitä kuitenkin muuttamaan yhteiskunnan toiminta­malleja ja rakenteita – fossiilisesta lineaari­taloudesta hiili­neutraaliin kierto­talouteen – ennen­näkemättömällä vauhdilla.

Vahvalla julkisen ja yksityisen sektorin yhteis­työllä ja toimivilla (eko)systeemi­ratkaisuilla voimme nopeuttaa tarvittavia muutoksia. Tekemällä yhdessä kokonaisvaltaisia ilmasto- ja kierto­talous­ratkaisuja, joissa vaikutetaan alueellisesti ja läpi arvo­ketjujen, voimme säilyttää edelläkävijäasemamme cleantechin ja kierto­talouden kärkimaana ja skaalata Suomessa testattuja ratkaisuja globaalisti.


Maailman kaupungit hakevat mallia Suomesta vaikuttaviin ilmastoratkaisuihin

Maailmalla haetaan kuumeisesti ratkaisuja isoihin ympäristö­ongelmiin ja kiinnostus kohdistuu selkeästi niihin, jotka ovat pystyneet luomaan tapoja rakentaa isoja ja kokonais­valtaisia ilmasto- ja kierto­talous­ratkaisuja.

Säätiö on kutsuttu Global network Fellow:ksi maailman johtavan kaupunkien ilmastoverkoston C40:n sekä CDP:n ja WBCSD:n yhteiseen City Business Climate Allianceen (CBCA).

Ilmastokriisin ratkaisemisessa on oleellista kokonaiskuvan ymmärtäminen; Mistä suurimmat päästöt muodostuvat ja mitkä ovat vaikuttavimmat keinot puuttua niihin. Maailmalla kiinnostus kohdistuu selkeästi niihin ratkaisuihin ja toimijoihin, jotka ovat oikeasti pystyneet luomaan tapoja rakentaa isoja ja kokonaisvaltaisia ilmasto- ja kiertotalous­ratkaisuja. S&C on tässä tunnistettu maailmalla edelläkävijäksi ja olemme tehneet pitkäjänteistä yhteistyötä keskeisten maailman ilmasto- ja yritys­verkostojen kanssa.

Maailman johtavan kaupunkien ilmastoverkoston C40:n sekä CDP:n (järjestö, joka kerää yrityskohtaista tietoa ilmastonmuutoksen torjunnasta ja kasvi­huone­kaasupäästöistä) ja WBCSD:n (yritysten globaali kestävän kehityksen järjestö) yhteinen City Business Climate Alliance (CBCA) on yksi tärkeimmistä yhteistyö­alustoista. Sen tavoitteena on luoda ilmastoratkaisuja noin sadassa maailman suurkaupungissa vuoteen 2025 mennessä kaupunkien ja yritysten yhteistyönä. Potentiaali suomalaisten ilmasto- ja kiertotalous­ratkaisujen skaalaamiseen ja osaamisen vientiin on siis merkittävä.

Säätiö onkin kutsuttu CBCA-verkostoon Global network Fellow:ksi ja työmme jatkuu säätiön toimintakauden loppuun. Yhteistyötä ja S&C -mallin esittelyä on tehty vuonna 2020 useiden toimijoiden kanssa (esim. Tel Aviv, Boston Green Ribbon Comission, San Francisco Business Council for Climate Change, Solar Impulse Foundation, New York Civ:LAB, London Circular Economy Road Map, Earthshot Prize). Lisätietoa kv-yhteistyöstä ja S&C-mallista Iina Oilingilta, iina.oilinki@smartclean.fi


Kuka jatkaa työtä 2021 eteenpäin?

Säätiön toiminta päättyy 30.6.2021. Tulevan kevään aikana tulemme tekemään töitä säätiön ”legacyn” juurruttamiseksi kansallisesti ja kansain­välisesti.

Olemme keskittyneet vuodesta 2019 lähtien tekemään työtä vaikuttavuus edellä. Konkreettisen tekemisen kautta on kehitetty mallia, jossa strategisesti merkittävä vaikuttavuus (ilmasto- ja kiertotaloustavoite) nostetaan tekemisen keskiöön ja toimintaan tuodaan mukaan kaikki ne teot ja toimijat, joita halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi tarvitaan (public-private partnerships). Tästä esimerkkinä toimii Kaikki muovi kiertää, joka on toiminut S&C:n “lipppulaivahankkeena”, mutta malli soveltuu hyvin laajennettavaksi muihinkin sektoreihin, joissa systeemistä muutosta halutaan. Suurta potentiaalia on mm. tekstiili-, liikkumis-, ruoka- ja rakentamisen sektoreilla.

 

 

Kiinnostuitko? Jos sinä tai organisaatiosi on kiinnostunut kuulemaan asiasta tarkemmin, tulemme mielellämme esittelemään ja keskustelemaan kanssanne miten saatuja oppeja voidaan parhaiten hyödyntää ilmasto- ja kiertotalousratkaisujen tekemisessä. Lisätietoa Tiina Kähöltä, tiina.kaho@smartclean.fi

Jatkamme kevään 2021 aikana hyvää yhteistyötä myös muiden organisaatioiden omistamissa hankkeissa (esim. Liikennealan kansallinen kasvuohjelmaEspoon puhdas ja älykäs Kera), joissa S&C-mallia voidaan käyttää pohjana kokonaisvaltaisten ilmastoratkaisujen rakentamiseen eri sektoreilla.


Kymmenkertaistetaan pk-seudun muovin kierto

Konkreettinen työ kohti muovin suljettua kiertoa on käynnistynyt, mutta keväälle 2021 kaivataan vielä vauhdin lisäämistä ja uusia tekoja – ole yhteydessä meihin!

Kaikki muovi kiertää kokonaisuuden tavoitteena on saada kaikki pääkaupunkiseudun kierrätyskelpoinen muovi kiertoon. Monipuolinen joukko Suomen johtavia toimijoita on sitoutunut tavoitteeseen nostaa uusiksi tuotteiksi kierrätettävän muovin määrä nykyisestä kuudesta prosentista 60 prosenttiin.

Tavoitteena on kattaa koko muovin elinkaari tuotesuunnittelusta keräykseen ja uudelleenkäsittelystä uusiksi tuotteiksi. Tavoitteeseen sitoutuneet tahot kehittävät muoviongelman ratkaisemiseksi skaalattavia ratkaisuja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta ja edistävät kiertotaloutta. Ratkaisuista syntyy kestävää liiketoimintaa.

 


Konkreettinen työ on käynnistynyt, mutta keväälle 2021 kaivataan vielä vauhdin lisäämistä ja uusia tekoja, joten ole yhteydessä meihin, jos sinulla on hyviä ideoita muovin kierrätyksen edistämiseksi.

Meneillään olevista toimista mainittakoon esimerkiksi Espoon kaupungin ”Muovin tarina – roskasta tuotteeksi” -hanke ja Helsingin kaupungin työ muovin kierrätystä edistävien ohjauskeinojen kehittämiseen rakentamiseen, purkamiseen ja työmaille. HSY selvittää kovamuovijakeiden kierrätysvaihtoehtoja (mm. polystyreeni) ja VTT kehittää termokemiallisia kierrätysteknologioita useissa hankkeissa. L&T puolestaan parantaa muovien lajittelu- ja keräyskonsepteja rakennustyömaiden käyttöön ja kehittää vaikeiden jakeiden käsittelyteknologioita.

Säätiö on jatkanut orkestraattorin roolissaan syksyllä 2020 mallinnustyötä rakennus- sekä kovamuovin osalta ja kokoaa sirpaleista hanketietoa koordinoidusti toimijoiden käyttöön sekä tuottaa työkaluja tiedolla johtamiseen. Lisätietoa Jaana Pelkoselta, jaana.pelkonen@smartclean.fi

 

Kiitos yhteistyöstä vuonna 2020 ja hyvää joulunaikaa!

– Smart & Clean Team

Suomella on mahdollisuus toimia muovin systeemi­ratkaisun edellä­kävijänä

August 17, 2020inNäkökulma

Julkisuudessa käytävässä muovikeskustelussa palstatilaa on saanut eniten huoli muovin aiheuttamasta roskaantumisesta ja sen synnyttämistä ympäristö- ja terveyshaitoista. Kiertotalouden näkökulmasta muovi on samalla suuri mahdollisuus. Muovimateriaalista vain alle 6 % käytetään uudelleen, jolloin EU:n arvion mukaan Euroopassa menetetään muovipakkausten arvosta vuosittain 70–100 miljardia euroa hautaamalla sitä kaatopaikoille tai polttamalla sitä sekajätteen joukossa.

Muovilla on myös kriittinen rooli ilmastopäästöjen vähentämisessä. Usein unohdetaan, että muovituotteeseen sitoutuu yhtä paljon hiiltä kuin sen valmistus aiheuttaa. Jos muovia ei käytetä uudelleen, vaan se tuhotaan jätteenpoltolla, muovin aiheuttamat päästöt kaksinkertaistuvat. Muovin kierrätys kytkeytyy siis ilmastonmuutoksen torjunnan keskiöön ja on myös taloudellisesti fiksua ja kestävää liiketoimintaa. Suurin osa muovista on kierrätettävissä ja kierrätyksen avulla voidaan säästää 90 % muovin tuotannon aiheuttamista päästöistä. Muovin tehokkaalla uudelleen käytöllä ja kierrätyksellä voidaan tyydyttää 60 % muovin tuotannosta Euroopassa vuoteen 2050 mennessä ja samalla puolittaisi muovin aiheuttamat CO2-päästöt.

Muovin kiertotalous saavutetaan vain julkisen ja yksityisen sektorin kiinteällä yhteistyöllä. Miten näin mittavia systeemisiä muutoksia on mahdollista saada aikaan?

Muovin systeemiratkaisuun tarvitaan fiksua regulaatiota ja toimialat ylittävää yhteistyötä arvoketjun eri vaiheessa, joilla varmistetaan, että eurooppalainen teollisuus pystyy hyödyntämään liikkeelle laskemansa muovit entistä tehokkaammin. Kaupunkien rooli talteenoton kehittämisessä on aivan keskeinen niin operatiivisena toimijana mutta ennen kaikkea uusien innovaatioiden mahdollistajana. Tämän vuoksi myös L&T haluaa olla aktiivisesti kehittämässä uusia toimintamalleja ja konsepteja muovin suljetun kierron edistämiseksi.

Suomella on todella hyvät lähtökohdat lähteä hyödyntämään ja kehittämään muovin teollisen mittakaavan systeemiratkaisuja, koska meillä on osaamista kaikkiin arvoketjun eri osavaiheisiin. Kukaan ei ole vielä kyennyt yhdistämään näitä arvoketjun osia alueelliseksi symbioosiksi. Jos Smart & Clean tässä onnistuu, muodostuu Helsingin seudusta kansainvälisesti kiinnostava referenssi.

Näissä projekteissa pitäisi päästä teolliseen mittakaavaan eli vetovastuussa pitäisi olla vahvasti teollisuus ja keskeiset yritykset kaupunkien toimiessa ratkaisun mahdollistajana.

Muovin kierrätyksellä on merkittäviä elinkeinovaikutuksia. Mitkä ovat sen tärkeimmät liiketoiminnalliset ja työllisyysvaikutukset?

Muovi on kiertotalouden näkökulmasta suuri mahdollisuus. Tällä hetkellä ainoastaan noin 6 % Euroopan muovikysynnästä kyetään kattamaan uusiomuovilla. Toisin sanoen yli 90 % muovin arvosta, EU:n arvion mukaan 70–105 miljardia euroa, menetetään vuosittain hautaamalla muovia kaatopaikoille tai polttamalla sitä sekajätteen joukossa. Euroopassa tuotetaan arvion mukaan vuosittain 26 miljoonaa tonnia muovijätettä, joka voitaisiin palauttaa uusilla teknologia- ja palveluratkaisuilla teollisuuden raaka-aineeksi. Sulkemalla muovikierrot vähennemme riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista, mutta ennen kaikkea voimme luoda uusia teknologioita, joilla ratkaistaan muoviongelmia siellä missä niitä on.

Muovinkierrätyksen lisäämisessä tehokas erilliskeräys ja syntypaikkalajittelu ovat tärkeä osa ketjua. Miten tätä tulisi Suomessa kehittää?

Syntypaikkalajitteluun tarvitaan tietyt minivaatimukset ja tätä parhaillaan valmistellaan Ympäristöministeriössä. Tämä lisäksi pitäisi mahdollistaa uudet innovaatiot lajittelupäässä, jolla täydennetään lakisääteistä tasoa. Lajittelusta pitää tehdä mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Yhtä ainoaa patenttiratkaisua ei ole olemassakaan.

Mitä Lassila & Tikanoja tekee erityisesti rakennusmuovien sekä teollisuuden ja kauppa- ja palvelusektorin muovien kierrättämiseksi?

Me pyrimme auttamaan asiakkaitamme muovin talteenotossa ja sen teollisessa hyödyntämisessä. Rakennustyömailla muovin talteenotto on lisääntynyt koko ajan. Perinteisistä helpoista materiaaleista kuten kirkkaista pakkausmuoveista mennään koko ajan haastavimpiin jakeisiin kuten eristeisiin ja kovamuoveihin. Kauppasektorilla kehitetään niin suljetun kierron systeemiratkaisuja kuin myymälätason lajittelua ja talteenottoa. Olemme myös investoineet uusiin teknologioihin, joiden avulla entistä haastavammat muovierät saadaan prosessoitua teollisuuden raaka-aineiksi. Puhtaalla uusiomuovilla on tällä hetkellä erittäin hyvä kysyntä ja talteenotto kehittyy todella hyvin niin kotitalouksissa kuin yrityksissäkin.

Raimo Inkinen: Tärkeää on saada koko muovi­eko­systeemi tukemaan kierto­taloutta

June 1, 2020inHenkilökuva

Nykyään pääkaupunkiseudun muoveista kiertää vain kuusi prosenttia. Kaikki muovi kiertää -kokonaisuudessa tavoitteena on kymmenkertaistaa muovinkierrätys. Inkisen mukaan haaste on erityisesti kotitalouksien käyttämässä muovissa.

“Olemme vasta alussa kotitalouksien muovijätteen kierrätyksessä ja hyödyntämisessä. Teollisuudessa muovijätteen hyötykäyttö on ollut tavallista jo pidempään. Hyvä uutinen on kuitenkin, että asukkaat ja kiinteistönomistajat ovat kiinnostuneita muovin kierrätyksestä.”

Partiosta ympäristönsuojelijaksi

HSY:n toimitusjohtajana toimivalla Inkisellä on pitkä ura ympäristönsuojelun parissa. Hän kiinnostui luonnossa liikkumisesta jo lapsena partiossa, ja lukion jälkeen hän päätyi Teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan ympäristönsuojelutekniikkaa. Tuolloin samalla vuosikurssilla oli vain neljä opiskelijaa.

“80-luvulla ympäristöasiat nähtiin usein vastakohtana taloudelle, ja ympäristönsuojelun tarvetta joutui perustelemaan. Nykyään ollaan paljon tietoisempia tilanteen vakavuudesta sekä myös mahdollisuuksista ja käytännön toimenpiteistä.”

Opiskelijana Inkistä kiinnosti, mitä käytännössä voisi tehdä ympäristön hyväksi. Hän muun muassa perusti opiskelukavereineen Otaniemeen ympäristöseuran, jossa he tekivät Suomen toisen kerrostalokompostorin. Ensimmäisen olivat tehneet ympäristönsuojelun opiskelijat Viikissä.

“Nykyään kerrostaloissa ei enää tarvita kompostoria, vaan biojätteen käsittely voidaan tehdä muulla tavalla ja paremmin.”

Kiertotalous vaatii laajaa yhteistyötä

HSY:llä Inkisen tavoitteena on mahdollistaa vastuullinen kaupunkielämä. Tämä tarkoittaa pääkaupunkiseudun vesi- ja jätehuollon hoitamista kestävällä tavalla sekä asukkaiden tukemista kohti kestäviä elämäntapoja.

“Panostamme siihen, että jätteiden lajittelu olisi asukkaille mahdollisimman helppoa ja saisimme näin mahdollisimman paljon myös muovia kiertoon. Siksi on tärkeää saada suuri osa lajittelusta kiinteistöihin lähelle asukasta. Oleellista on myös ihmisten käyttäytymisen ohjaaminen neuvonnalla ja yhteistyö esimerkiksi kiinteistönomistajien kanssa.”

Pelkkä muovin kierrättäminen ei kuitenkaan riitä, vaan seuraava haaste on saada se uusiokäyttöön. Kyse on isosta järjestelmätason muutoksesta, jossa pitää vaikuttaa useisiin eri kierron kohtiin tuotesuunnittelusta kierrätyskapasiteetin nostamiseen ja uusiomuovin käyttöön tuotteissa. Inkisen mukaan tämä vaatii laajaa yhteistyötä sekä tukea myös lainsäädännöstä.

“Systeemiseen muutokseen tarvitaan sen mahdollistava lainsäädäntö sekä myös taloudellisia ohjauskeinoja. Tärkeää on saada mukaan koko muoviperhe, eli muovin valmistajat ja käsittelijät sekä muovipakkausten tuottajat.”

Kaikki muovi kiertää -kokonaisuus asettaa toimijoille yhteisen tavoitteen, johon pyrkiä. HSY on tehnyt jo kumppaniensa kanssa töitä sen eteen, että kierrätetyn muovin laatu olisi mahdollisimman hyvä. Seuraavaksi tarvitaan vielä lisää tutkimusta ja kehitystä, jotta myös vaikeammin kierrätettävä muovi saataisiin hyödynnettyä. HSY on esimerkiksi lisännyt kovan muovin kierrätyspisteitä Sortti-asemille, mutta lisää tarvittaisiin jatkojalostajia ja jalostetulle muoville käyttäjiä.

“Kaikki muovi kiertää -kokonaisuuden tavoite on kunnianhimoinen mutta kuitenkin realistinen, jotta se innostaa mukaan. Se on myös mitattava, eli voimme asettaa välitavoitteita ja seurata helposti kehittymistä.”

Päästöt alas jäte-energialla

Kotitalouksien kulutuksen päästöjen lisäksi HSY pyrkii vähentämään pääkaupunkiseudulla syntyviä alueellisia päästöjä. Alueellisten päästöjen vähentämisessä uusiutuvalla energialla on suuri rooli.

“Tuotamme merkittävän määrän käyttämästämme energiasta itse uusiutuvilla energialähteillä. Suuri osa tästä muodostuu biokaasun hyödyntämisestä sähkönä ja lämpönä.”

Lisäksi HSY:n jäteveden lämpöä hyödynnetään kaukolämmön tuotannossa, ja myös sekajäte hyödynnetään jätevoimalassa kaukolämmöksi ja sähköksi, eikä se päädy kaatopaikalle.

“Toki jätteen uusiokäyttö materiaalina on aina ensisijaista. Esimerkiksi kun muovinkierrätystä saadaan lisättyä, sillä on iso ilmastovaikutus.”

Yhdessä kehittämällä kestävämpää kaupunkia

April 16, 2020inNäkökulma

Espoossa sijaitsevaa Keran aluetta kehitetään digitaaliseen alustaan pohjautuvana kiertotalouden esimerkkialueena. Keran alue tulee kokemaan suuria muutoksia 2020-luvulla. Espoon kaupunki suunnittelee Keraan kaupunkikeskusta, joka rakennetaan olemassa olevan raideliikenteen ympärille, Nokian kampuksen ja Kutojan alueen väliin. Alueelle on tulossa 14 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa. Asemaseutu muuttuu logistiikka-alueesta urbaaniksi kävely- ja pyöräilypainotteiseksi keskukseksi. Sinne tulee kaupallisten palveluiden lisäksi työpaikkoja, päiväkoteja ja kouluja sekä liikunta- ja virkistyspalveluja. Miten tässä onnistutaan?

Uusia innovaatioita ja alueellisesti merkittäviä ratkaisuja on mahdollista saavuttaa siirtymällä perinteisistä yhteistyön malleista ”yhdessä luomiseen”. Siksi kaupunkikehitys on Kerassa avattu yrityksille, maanomistajille ja muille kehittäjäkumppaneille. Avoimuudella ja monenvälisellä sopimisella on saavutettavissa nykyisten liiketoimintasektoreiden välejä täydentäviä vaihtoehtoja. Kaupungin rooli on toimia innovaatioalustana tai ekosysteeminä, jonka ympärille tulevaisuuden ratkaisuja rakennetaan.

Kerassa tavoitteena on luoda uudenlainen yhteiskehittämisen malli vetovoimaisten kaupunkikeskusten suunnitteluun. Kaupunki, yritykset, tutkimuslaitokset, muut kumppanit ja asukkaat yhdessä kehittävät älykkäämpää ja kestävämpää kaupunkia. Yhteistyö palvelee kaikkia – kaupunkilaisille tämä tarkoittaa esimerkiksi kestävää elämäntapaa kohtuullisin kustannuksin, yrityksille mahdollisuutta kehittää ja testata liiketoimintamallejaan ja kaupungille kestävää kasvua.

Energia on yksi teemoista, joissa kestäviä ratkaisuja luodaan uudenlaisen ekosysteemiyhteistyön avulla. Tavoitteena on saavuttaa hiilineutraaliutta ja energiapositiivisuutta tukeva alueellinen ratkaisu, jossa monipuoliset kiertotaloutta hyödyntävät energian teknologiat palvelevat alueen asukkaita, kiinteistöjä ja muita toimijoita. Keran energiaekosysteemi kehittää ja ottaa käyttöön uusiutuvan energian ratkaisuja ja kaupunginosatasoisia optimointijärjestelmiä yhdistäen innovatiivisia energian tuotannon, jakelun, hallinnan ja ylijäämäenergian kierrätyksen ratkaisuja toiminnalliseksi kokonaisuudeksi.

”Tavoitteena oleva energiapositiivisuus ja Keran alueen edelläkävijyys toteutuu, jos toimijat ovat sitoutuneet yhteisesti määriteltyyn tavoitteeseen ja osallistuvat aktiivisesti alueellisen kokonaisuuden kehittämiseen siilojen sijasta. Tämä onnistuu vain Keran toiminnallisen energiaekosysteemin avulla”, sanoo Keran aluekehityksen projektinjohtaja Pekka Vikkula Espoon kaupungilta.

 

Puhdas ja älykäs Kera -projektissa mukana ovat: Espoon kaupunki, Sitra, A-Insinöörit Oy, Espoon Asunnot, Fortum Oyj, LähiTapiola, Neste Oyj, Nokia Oyj, Ramirent Oy ja SOK. www.espoo.fi/kera, #uusiKera

Smart & Clean säätiö on ollut mukana ekosysteemin rakentamisessa ja osallistuu projektin ohjausryhmätyöhön.
Lisäksi Smart & Clean -säätiön tuella on luotu toimintamalli Keran energiapositiivisen alueen energiaekosysteemille.

Kalle Saarimaa: Yhteinen tavoite tärkeä työkalu kaiken muovin kiertoon saamiseksi

April 9, 2020inHenkilökuva

Kalle Saarimaa katsoo ulos Fortumin toimitalon neuvotteluhuoneen ikkunasta Suomenlahdelle. Pitäisi olla keskitalvi, mutta meri on avoin ja keli harmaa. Saarimaa näyttää pohtivalta. Hän on myös päättäväinen. Saarimaa johtaa osaltaan muutosta kohti kiertotaloutta, taistelee työssään ilmastonmuutosta vastaan.

– Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on todella tärkeää. Samalla maailman materiaaleista kiertää uudelleen käyttöön vain kahdeksan prosenttia. Nykymenolla materiaalimme tulevat loppumaan, Saarimaa kertoo motiiveistaan.

Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoimintojen johtaja näkee, että muutos kiertotalousyhteiskuntaan tapahtuu, kun poliittiset päättäjät ja teollisuus pystyvät luomaan mallin, jolla pystytään ylläpitämään hyvinvointia kestävästi. Hän näkee, että tarvitaan systeemistä muutosta. Systeemisellä muutoksella tarkoitetaan toimintamallien, rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten samanaikaista muutosta, jolla luodaan edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle.

Työ kiertotalouden edistämistä

Saarimaa on mielestään onnellisessa asemassa, koska pystyy edistämään kiertotaloutta työssään käytännössä.

– Fortumin strategiassa kiertotaloudella on merkittävä rooli. Olemme investoineet tähän liiketoimintaan paljon ja suunnittelemme lisäinvestointeja. Me näemme tämän hyvänä kasvumahdollisuutena.

Fortum on suunnittelemassa Suomen muovinkierrätyslaitoksensa tehokkuuden kasvattamista ja toimintaedellytysten parantamista. Norjaan puolestaan suunnitellaan kokonaan uutta kierrätyslaitosta. Lisäksi suunnitteilla on elektroniikkaromun kierrätyksen käynnistäminen sekä akkujen kiertotalousratkaisujen edistäminen.

Muovin kiertoon vaikutettava koko ketjussa

Fortum on yksi Smart & Clean Kaikki muovi kiertää -kokonaisuuden avainkumppaneista. Kokonaisuuden tavoite on nostaa muovin kierrätysaste pääkaupunkiseudulla nykyisestä kuudesta prosentista kymmenkertaiseksi. Tämä vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 80 000 pääkaupunkilaisen päästöjen verran. Smart & Clean -kumppanit ovat sitoutuneet kokonaisuuden ensimmäisen vaiheen tavoitteeseen: Vuonna 2025 muovin kokonaiskierrätysaste on 20 % ja pakkausmuovin kierrätysaste on 50 %. Saarimaa näkee tavoitteella johtamisen hyväksi tavaksi.

– Esimerkiksi EU:n tärkeimpiä tehtäviä on asettaa kunnianhimoiset ja sitovat tavoitteet sekä antaa markkinoiden hoitaa ratkaisut.

Muovia kiertää siis pääkaupunkiseudulla materiaaliksi vain 6 %. Saarimaa näkee tähän useita syitä: muovituotteita ei lähtökohtaisesti suunnitella kierrätettäviksi, muovia on useissa eri tuotteissa ja sitä on useita eri laatuja, muovin erilliskeräyksen piiriin tulisi saada pakkausmuovin lisäksi myös muu muovi, kierrätysmuoville ei ole riittävää kysyntää.

– Panostamme Fortumilla uusien kierrätysmuovituoteinnovaatioiden kehittäminen valmistajien kanssa. Esimerkiksi Iskun kanssa olemme kehittäneet yhdessä klassisen koulutuolin, jonka muoviosat ovat uudenlaista, sellukuidulla vahvistettua kierrätysmuovia sekä Sinituotteen kanssa tiskiharjoja, jotka on valmistettu sata prosenttisesti kierrätetystä muovista tiskiharjoja.

Saarimaa toteaa, että yksi hyvä lähtökohta olisi kehittää sitä, että muovituotteet suunniteltaisiin kierrätettäviksi. Tämä lisäisi valtavasti muovin kierrätystä.

Muutokseen tarvitaan kaikki toimijat

Saarimaa arvioi, että systeemiseen muutokseen muovin kierrättämisessä tarvitaan yksi yhteinen kuva siitä, mitä kannattaa ja mitä voi tehdä. Tällainen on nyt luotu Kaikki muovi kiertää -kokonaisuudessa ainutlaatuisen datamallin avulla.

– Tarvitsemme hyvin käytännönläheisen toimintatavan. Kun ymmärrämme kaikki tilannekuvan samalla tavalla, on helppo ymmärtää mitä kukakin voi tehdä ja tekee sekä sitten sitoutua tavoitteisiin.

Haastattelun lopulla aurinko pilkahtaa pilviverhon takaa. Saarimaa huokaisee ja sitten hymyilee. Tehtävää on paljon. Vaikuttavaa muutosta varten tarvitaan kaikki osapuolet tekemään parhaansa omissa rooleissaan.

Muovin kierrätyshaastetta ratkottiin virtuaalisilla aamukahveilla

April 9, 2020inUutinen

Ilmastokriisi vaatii systeemisiä ratkaisuja

Smart & Clean -säätiön Iina Oilinki puhui siitä, että voidaksemme toimia vaikuttavasti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on meidän ymmärrettävä päästöjen kokonaiskuva pääkaupunkiseudulla ja puhuttava aluepäästöjen lisäksi myös kulutusperäisistä päästöistä. Kulutusperäiset päästöt (ruoka, liikkuminen, tekstiilit ja tavarat) ovat jopa kolminkertaisia aluepäästöihin (liikenne, lämmitys, energia ja jätteet) verrattuna. Meidän on pystyttävä muuttamaan myös kulutustamme (esimerkiksi vähentämään neitseellisen muovin tuotantoa ja sen polttamista), jos haluamme todella ratkaista ilmastokriisiä.

Tavoite nostettu korkealle

Smart & Clean -kumppanit ovat yhdessä sopineet tavoitteen muovin kierrätysasteelle. Se on EU:n 2025 tavoitteita tiukempi ja tähtää vuoteen 2025 mennessä muovin kokonaiskierrätysasteen nostamiseen 20 prosenttiin ja pakkausmuovin kierrätysasteen 50 prosenttiin.

Smart & Clean -säätiön Jaana Pelkonen totesi, että konkreettisten ja vaikuttavien tulosten saavuttamiseksi kokonaisuutta on johdettava yhteisellä vaikuttavuustavoitteella. Tämän lisäksi Kaikki muovi kiertää -kokonaisuudessa on rakennettu uudenlainen datamalli, joka mahdollistaa tiedolla johtamisen.

Espoossa asukkaat mukaan

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan Smart & Clean yhteistyö on erinomainen tapa kiihdyttää tekemistä. Espoon rooliksi kokonaisuudessa Mäkelä näkee sen, että he saavat kaikki toimijat, asukkaat ja asiakkaat mukaan kokonaisuuteen. Yksi tapa edistää asiaa on ottaa päiväkotilapset ja koululaiset mukaan. He houkuttelevat myös vanhemmat osallistumaan.
Espoolle on myös tärkeää, että koko ketju on hallinnassa. Ei riitä, että kerätään muovia, vaan pitää miettiä myös, miten se käsitellään, miten uusiokäytetään ja mitkä ovat sen markkinat. Siinä tarvitaan kaikki toimijat mukaan.

Fortum panostaa laatuun

Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan johtaja Kalle Saarimaa kertoi, että heidän osuutensa kokonaisuudesta on katsoa, miten kerätty muovi saatetaan takaisin markkinoille. Saarimaa korosti, että muovin kierrätyksessä on nyt panostettava määrän sijaan laatuun. Jos kierrätysmateriaali on hyvälaatuista, sillä voidaan korvata neitseellistä raaka-ainetta ja näin minimoida koko kierron ympäristövaikutukset ja kierrätyksen markkinaehtoisuus paranee. Tähän tarvitaan hyvää erilliskeräystä.

Fortum tuottaa laitoksellaan asiakkaiden kanssa yhteistyöllä juuri heidän uusiotuotteisiinsa soveltuvaa kierrätysmateriaalia, jossa materiaalin laatuun kiinnitetään erityistä huomiota.

Lassila & Tikanoja näkee hyvää kehitystä rakennussektorilla

Lassila & Tikanojan yhteiskuntasuhdejohtaja Jorma Mikkonen kertoi, että muovin kierrätystä edistetään nyt monin tavoin sekä Suomessa, että Euroopassa. Hän kertoo, että viestit muovituottajilta viittaavat siihen, että EU:n kierrätystavoitteet, kuten 50 % kierrätysaste materiaaliksi pakkausmuoville vuoteen 2025 mennessä voisivat Suomessa toteutua.

Rakennussektorilla muovien lajittelu- ja keräys on käynnistynyt hyvin ja parhaat työmaat pääsevät jo 45 % kierrätysasteeseen. Kovamuovin keräystä on myös käynnistetty, mutta haasteena on hänen mukaansa usein lajittelu. Jos eri muovilajit menevät sekaisin, niin uusioraaka-aineelle ei löydy käyttäjiä.

Jotta lajittelun ja keräyksen hyvä vauhti saadaan hyödynnettyä, nyt pitää huolehtia siitä, että ketjun seuraavat vaiheet ovat kunnossa ja pystyvät hyödyntämään kerätyn ja erityisesti myös epäpuhtaan materiaalin täysmääräisesti.

Oman kapasiteettinsa lisäämisen lisäksi Lassila & Tikanoja on kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa erilaisia suljetun kierron ratkaisuja. Mikkonen mainitsi kumppaneista Ikean, Kiillon ja Keskon, jotka ovat lähteneet sulkemaan omalta osaltaan muovin kiertoa.

 

Kuuntele virtuaalisten aamukahvien tallenne tästä.

Lue lisää Kaikki muovi kiertää -kokonaisuudesta täällä.