Korjaus­raken­tamisen uusi aika­kausi

Renovation Leap

Renovation Leap -muutosprojekti toi uusia käytäntöjä korjausrakentamiseen. Projektissa korjausrakentamiselle luotiin uusia laadullisia tavoitteita ja innovatiivisia hankintamalleja.


Tommi Vieno­nen: “Sekä ihmiset että ympäristö hyötyvät tehok­kaasta korjaus­rakentamisesta”

“Kiinteistöt muodostavat suuren osan suomalaisten omaisuudesta. Silti moni rakennus on korjauksen tarpeessa. Jos oppisimme korjaamaan rakennuksia nykyistä tehokkaammin, siitä hyötyisivät sekä ihmiset että ympäristö. Remontit olisivat lyhyempiä, ja energiatehokkuuden parantuminen vähentäisi ilmaston kuormitusta.”

– Tommi Vienonen, kehitys- ja markkinointipäällikkö, YIT Talon Tekniikka

Lue lisää ›

Mistä on kyse

kriteeri-resurssitehokkuus-sininen
Päästövähennykset

Energiatehokas korjausrakentaminen on nopein tapa saada aikaan päästövähennyksiä nykyisessä rakennuskannassa. Myös älykkäiden ratkaisujen soveltaminen korjausrakentamisessa pienentää rakennusten hiilijalanjälkeä.

kriteeri-elamanlaatu-sininen2
Parempi elämänlaatu

Remonttien kesto lyhenee. Asumisolosuhteet paranevat myös vanhoissa rakennuksissa, mikä nostaa alueiden arvoa.

kriteeri-liiketoimintapotentiaali-sininen
Liiketoiminta­potentiaali

Asuntojen korjausrakentamisen markkina on Suomessa arvoltaan yli seitsemän miljardia euroa. Yritysten muodostamat ekosysteemit voivat tarjota markkinoille uusia rakentamisen ratkaisuja, jotka lyhentävät korjausvelkaa.

kriteeri-referenssiarvo-sininen
Edelläkävijyys

Esivalmistettujen elementtien ja modulaaristen kokonaisuuksien käyttäminen korjausrakentamisessa on vielä vähäistä. Alalla kaivataan testauskohteita, joiden avulla voidaan todentaa toimivia konsepteja ja yhteistyön muotoj

kriteeri-yhteistyo-sininen
Yhteistyö

Projektissa muodostettu ekosysteemi rakentajien sekä ratkaisuja ja palveluita tarjoavien yritysten välillä tehostaa korjausrakentamista uudenlaisella vuoropuhelulla kiinteistönomistajien kanssa.

Tulokset

Projekti toi yhteen vuokrataloyhtiöt ja korjausrakentamiseen liittyvien ratkaisujen tarjoajat. Työpajoissa jaettiin vuokrataloyhtiöille tietoa siitä, millaisia uusia ratkaisuja on ylipäätään saatavilla. Esitellyt ratkaisut liittyivät muun muassa energiatehokkuuteen ja putkiremonttien sujuvoittamiseen. Lisäksi projektissa pohdittiin vuorovaikutusta asukkaiden kanssa, mistä yksi esimerkki oli rakennus- ja kiinteistöalan konsulttiyhtiö Vahasen asukasviestintäsovellus.

Projektin tärkeä näkökulma oli nostaa esiin korjausrakentamisen laatu ja energiatehokkuus. VTT loi työkalun, jonka avulla korjausrakentamiselle voidaan asettaa selkeitä laadullisia tavoitteita sekä suunnitteluun, rakennusurakan työvaiheeseen että lopputulokseen.

Uusien ratkaisujen käyttöön ottaminen korjausrakentamisessa vaatii myös uudenlaista otetta hankintojen tekemiseen. Työpajoissa nostettiin esiin julkisen sektorin rooli ja kehitettiin heille hankintojen tekemiseen tapoja, joilla uudet ratkaisut ja palvelukonseptit yleistyvät.

Monia projektin ratkaisuja kehitettiin yhteistyössä vuokrataloyhtiöiden kanssa ja muutamia  kokeiltiin myös oikeassa ympäristössä. Kohteita tarjosivat Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka), Kojamo Oyj ja Lahden talot Oy.

Seuraavat askeleet

Korjausrakentamisen laatuun liittyvää työ jatkuu VTT:llä. VTT kartoittaa vuokrataloyhtiöiden ja taloyhtiöiden kanssa mahdollisuuksia käynnistää jatkoprojekteja, joissa voitaisiin pilotoida esimerkiksi laatutyökalua ja uudenlaisia hankintamalleja.

Helsingin kaupungin asunnot sen sijaan pohtivat elinkaarimallin hyödyntämistä. Tarkoituksena olisi, että tulevaisuudessa korjausrakentamista voitaisiin tarkastella aiempaa enemmän hiilijalanjäljen ja elinkaaren näkökulmasta.

Projektin tavoite

Korjaus- ja täydennysrakentamisessa on paljon kehitettävää ja suomalaisen rakennuskannan korjausvelka kohoaa jopa 30–50 miljardiin euroon. Renovation Leap -muutosprojekti tarttui korjausrakentamisen haasteisiin niin rakentamisen laadun kuin käytännön toimien näkökulmasta. Pyrkimyksenä oli luoda uusia käytäntöjä, joiden avulla puretaan korjausrakentamiseen liittyviä ongelmakohtia. Uusien ratkaisujen avulla voidaan muun muassa lyhentää remonttien kestoa, pienentää korjaamisen kustannuksia sekä tehdä kiinteistöistä elinkaareltaan entistä älykkäämpiä ja energiatehokkaampia.

Kumppanit

Hanke sai Uudenmaan liiton myöntämää valtion AIKO-rahoitusta alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämiseen. Rahoittajiin kuuluvat myös Smart & Clean Säätiö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA sekä Helsingin kaupunki.

Hanke toteutettiin pääosin VTT:n ja Motivan yhteistyönä. Demonstraatiokohteita konseptikehityksen pohjaksi tarjosivat Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka), Kojamo Oyj ja Lahden talot Oy.

Lisäksi mukana olivat seuraavat yritykset ja organisaatiot: A-insinöörit, Asuntotuotantotoimisto ATT, Caverion Oy, Cembrit Oy, DryIce Oy, Enervent Oy, Ensto Oy, Fixel Oy, Fourdeg Oy, Helen Oy, Hilti Oy, Iisy Oy, Integral Oy, NCC Oy, KONE Hissit Oy, Planest Oy, Paroc Oy, Pilaster Oy, Salusfin Oy, Oy Timberframe Ltd, Vahanen PRO Oy, Wanderfeel, Raksystems Oy, Ramirent Oy, Residentia Oy, Sato Oyj, SG Elementit Oy, Soficta Oy, Uponor Oy, Valvontakonsultit Oy, YIT Oy, Ympäristöministeriö.

Missä mennään

Tehty

Tekeillä

Lisää aiheesta