Kuusi tapaa tehostaa hankeviestintää

October 18, 2019inNäkökulma

 
Kaikki asiantuntijatyö sisältää viestintää ja asiantuntijatyö on organisoitu usein hankkeiksi. Siksi on outoa, että se tuntuu ihmisistä ylimääräiseltä. Ilman ajatuksella tehtyä viestintää hankkeiden tulokset eivät jalkaudu ja hankkeen vaikuttavuus jää vaatimattomaksi. Viestintä on joukko keinoja, joilla yksittäinen hanke kasvaa kokoaan merkittävämmäksi.

Kokosimme yhteen viisi keinoa, joilla olemme pyrkineet luomaan Smart & Clean -projekteissa hankeviestintään ryhtiä:

1. Aseta tarpeeksi konkreettisia ja tarkkoja tavoitteita 

Vaikuttava viestintä on hyvin suunniteltua viestintää. Hankkeen vaikuttavuustavoitteet ja viestinnän tavoitteet täydentävät toisiaan. Ensin on kirkastettava, millaista yhteiskunnallista muutosta hankkeessa tavoitellaan ja viestinnän tavoitteet asetetaan tukemaan tätä.

Viestintä käsittää joukon keinoja, joilla parannetaan toiminnan vaikuttavuutta. Viestintä ei ole ikinä itsessään päämäärä. Onnistunut viestintä hankkeessa linkittyy siis suoraan hankkeen vaikuttavuustavoitteeseen.

Esimerkiksi Smart & Cleanin Kaikki muovi kiertää -projektin tavoitteena on nimensä mukaisesti saada kaikki muovi kiertämään. Toki tavoitteeseen pääsy vaatii teknisiä ratkaisuja, mutta ennen kaikkea kyse on on viestinnästä. Miten saada ihmiset innostumaan muovin kierrätyksestä ja kierrätysmuovituotteista?

Koskaan ei pitäisi tulla tilannetta, jossa asiantuntija löytää itsensä esimerkiksi twiittailemasta tai kirjoittamasta tiedotetta miettien, mitäköhän tällä nyt tavoitellaan muuta kuin tehty-merkintää rahoittajan excelissä. Jos viestintätoimenpide ei tunnu edistävän hankkeen vaikuttavuustavoitteita, voisiko sen jättää tekemättä kokonaan?

2. Käytä aikaa sidosryhmien yksityiskohtaiseen nimeämiseen 

Vähemmän ja tarkasti ajoitettua viestintää pienelle ja vaikutusvaltaiselle joukolle on usein todella paljon vaikuttavampaa kuin paljon viestejä epämääräiselle joukolle. Suuri yleisö ei ole kohderyhmä. Se on kaikki ja ei ketään. Hälytyskellojen pitäisi alkaa soida, jos joku ehdottaa kohderyhmäksi “suomalaisia”. 

Kun hankkeen vaikuttavuustavoitteet ovat kirkkaat, on aika miettiä, että ketkä ovat hankkeen keskeisiä sidosryhmiä, eli keiden apu on elimellistä tavoitteisiin pääsyyn. Pyri pääsemään sidosryhmien nimeämisessä mahdollisimman pitkälle.

“Alueen yritykset” on huomattavasti leväperäisempi määritelmä kuin “alueen keskisuuret kuljetusalan yritykset”.

Kun olet paikantanut tärkeimmät sidosryhmät, selkeytä vielä itsellesi, mikä heitä motivoi vuorovaikutukseen hankkeesi kanssa. Miksi he tulisivat tilaisuuteenne tai seuraisivat teitä somessa? Miten sidosryhmien oman toiminnan päämäärät etenevät hankkeenne kautta?

3. Kiteytä, kiteytä ja kiteytä 

Uuden luonti on abstraktia ja monimutkaista työtä ja siksi viestinnällisesti usein hyvin haastavaa. Miten viestiä selkeästi asioista, jotka ovat vasta suunnitteilla ja tapahtuvat ehkä tulevaisuudessa?

Niinpä. Siksi hankkeen tekijöiden kannattaa varata alussa paljon aikaa ydinviestien ja yhteisten sanoitusten löytämiseen. Kun hankkeen tekijät osaavat puhua samoilla sanakäänteillä esimerkiksi hankkeen vaikuttavuustavoitteista, on sidosryhmien paljon helpompi kiinnostua hankkeesta ja nähdä oma rooli muutoksessa. 

Hankkeen ydinviestien huolellinen mietintä selkeyttää usein myös vaikuttavuustavoitteita ja auttaa asiantuntijoita fokusoimaan työtään. 

4. Mieti huolella viestinnän ajoitusta 

Internetistä ei lopu luettava. Päinvastoin informaatiohyökyaalto somen avatessa ahdistaa yhä useampaa. Toisaalta hyvin ajoitettu ja oivaltava viestintä voi saada yllättävänkin paljon huomiota, vaikka viestittävä ilmiö ei olisi maailmaa muuttava läpimurto. 

Mieti hankkeen alkuvaiheessa, mihin jo olemassa oleviin keskusteluihin hanke liittyy ja missä foorumeilla keskustelua käydään. Olemassa olevaan keskusteluun on huomattavasti helpompi liittyä kuin aloittaa täysin uusi keskustelu. 

Asiat myös kiinnostavat eri vuodenaikoihin ja esimerkiksi vaalikauden eri vaiheissa erilailla. Kun lähdet suunnittelemaan esimerkiksi mediaviestintää, mieti mikä olisi optimaalinen ajankohta. Toimittajat etsivät koulujen alkaessa elokuussa usein esimerkiksi uusia tulokulmia liikenneturvallisuuteen. Hulevesi-kysymykset kiinnostavat taas varmasti enemmän syyssateilla kuin kesähelteillä.

5. Liittoudu, tarjoudu ja liimaudu 

Usein hankeviestintä on hyvin infrastruurikeskeistä. Käytetään paljon aikaa verkkosivujen, somekanavien ja uutiskirjeiden perustamiseen. Jos hanke kestää vuosia, ja rahoittaja vaatii, on tämä varmasti järkevää, mutta jos kyseessä on lyhyehkö hanke, kannattaa miettiä tarkkaan, mistä saisi mahdollisimman suuren yleisön mahdollisimman pienellä vaivalla.

Silloin kannattaa etsiä liittolaisia. Voisitteko esimerkiksi julkaista hankkeeseen liittyviä tekstejä esimerkiksi vierasblogeina jonkun toisen organisaation, verkoston tai jopa median alla? Oman seminaarin järjestämisen sijaan kannattaa miettiä, voisitteko tarjoutua puhumaan jonkun toisen tilaisuudessa? Näin säästyy aikaa ja rahaa.

Ajan henki on yhteistyö. Silloin kannattaa yrittää liimautua muihin sen sijaan, että yrittää selvitä kaikesta yksin. 

6. Aloita maailmaa muuttava keskustelu

Maailma muuttuu keskustelu keskustelulta ja siksi on tärkeää, että yhteiskunnalliseen muutokseen tähtäävä hanke pyrkii osallistumaan ja tarvittaessa myös luomaan yhteiskunnallisia keskusteluja. Hanke pystyy tarjoamaan hyviä näkökulmia ja keskustelunavauksia kaikkia kiinnostavaan aiheeseen ja siten nopeuttamaan muutosta. Keskustelua käydään niin A-studiossa, somessa kuin sidosryhmätilaisuuksissakin.

Pyri siis rohkeasti mukaan keskusteluihin ja aloita niitä itse: kommentoi somessa, tarjoa haastateltavaa hankkeestanne ja kirjoita esimerkiksi vieraskyniä tai blogeja. Haasta ja kutsu keskusteluun hyvässä hengessä. Älä puhu vain hankkeesta vaan tarvittavasta muutoksesta. Aloita tarvittaessa yhteiskunnallinen liike. Hankkeen tulokset ja tekemiset tukevat tätä viestiä ja silloin tekemisten vaikuttavuus kasvaa.

Yhteiskunnallisen keskustelun käyminen oman hankkeen teemoista on aikaa vievää. Sille kannattaa siis varata paljon aikaa. Onnistuessaan yhteiskunnallinen keskustelu on usein tehokkain ja nopein tapa edistää hankkeen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Yhä useammin rahoittajat toivovat hankkeilta yhteiskehittämistä ja sidosryhmätyötä. Silloin hanke toimi yhteiskunnallisen keskustelun alustana, joka tuo kiinnostavia tahoja yhteen keskustelemaan keskenään.

Pertti Korhonen Smart & Clean -säätiön uudeksi puheenjohtajaksi

October 10, 2019inUutinen

 

Pertti Korhonen on myös DNA Oyj:n, Business Finlandin ja Traffic Management Finlandin hallituksen puheenjohtaja. Hän on toiminut aiemmin mm. Outotec Oyj:n ja Elektrobit Oyj:n toimitusjohtajana sekä Nokian teknologiajohtajana.

Hallituksen uuden puheenjohtajan tärkeimpänä tehtävänä on tukea Smart & Clean -kumppaneita kunnianhimoisten ilmastoratkaisujen tekemiseen yhdessä.

– Maailma, Suomi ja Helsingin seutu tarvitsevat uudenlaisia ratkaisuja, jotka sekä parantavat elämänlaatua että rajoittavat ilmaston lämpenemisen alle 1,5 asteeseen. Tämä on vielä tehtävissä, jos teemme tarvittavat ratkaisut yhdessä. Olemme esimerkiksi asettaneet kunnianhimoisen tavoitteen saada kaikki pääkaupunkiseudun muovi kiertoon. Tällä hetkellä muovista kiertää materiaalina vain 6 %. Tällaisilla alueellisilla ja systeemisillä ratkaisuilla on globaalisti valtava kysyntä, toteaa Pertti Korhonen.

Smart & Clean -kumppaneita ovat kaupungit Espoo, Helsinki, Kauniainen, Lahti ja Vantaa sekä Uudenmaan liitto; valtiolliset toimijat Business Finland, Liikenne- ja viestintäministeriö, Sitra, Työ- ja elinkeinoministeriö, ja Ympäristöministeriö; yritykset Caverion, Fortum, Gaia, Gasum, Helen, KONE, Lassila & Tikanoja, Neste, Pöyry, Ramirent, Siemens, St1, Vaisala ja YIT; sekä yliopistot ja tutkimus- ja koulutuslaitokset Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, LUT-yliopisto ja VTT.

Smart & Clean -säätiö on Helsingin seudun yritysten, kaupunkien, tutkimuslaitosten ja Suomen valtion yhteinen viisivuotinen (2016-2021) muutosprojekti. Smart & Clean -yhteisö rakentaa ilmastoratkaisuja, jotka mahdollistavat kaupunkilaisten hyvän ja ilmastopositiivisen elämän. Liikenteeseen, energiaan, asumiseen sekä vesi- ja jätesektoriin rakennettavat ratkaisut hillitsevät ilmastonmuutosta, edistävät kiertotaloutta ja luovat uutta vientiliiketoimintaa.

 

Lisätietoja: toimitusjohtaja Tiina Kähö p. 040 591 3847

Smart & Clean -vaikuttavuutta etsimässä

June 14, 2019inNäkökulma

 

Kun projektien ensimmäiset vaiheet ovat päättyneet, on hyvä pysähtyä kysymään, jättivätkö ne kädenjälkeä pääkaupunkiseudulle. Voidaanko osoittaa, että projektit ovat saaneet aikaan pitkän aikavälin vaikuttavuutta, joka skaalautuu toimiviksi ratkaisuiksi tai pysyväksi liiketoiminnaksi projektin päätyttyä?

Mitkä ovat oikean vaikuttavuuden suurimmat esteet?

Tosiasia on, että haluttua vaikuttavuutta ei monen projektin alussa pohdita riittävästi. Projektia lähdetään toteuttamaan kiireellä pysähtymättä miettimään, minkälainen muutos halutaan saavuttaa tai mitä ongelmaa oikeastaan ratkaistaan. Jos projektissa on mukana useampia toteuttajia, usein unohdetaan varmistaa, jakavatko osapuolet saman näkemyksen projektin tavoitteesta. Ilman yhteistä tavoitetta ei tehdä yhteistä viestintää, jolloin koko projektin vaikuttavuus jää ainoastaan yksittäisten tekojen varaan.

Suomessa on aktiivista innovaatiotoimintaa ja uusia ilmastoratkaisuja syntyy koko ajan.
Niiden avulla ei kuitenkaan synny pysyvää liiketoimintaa. Tähän on syynä usein se, että julkisella tuella voidaan luoda keinotekoinen asiakas kokeilulle, mutta ilman todellista markkinan ylläpitämää kysyntää tuote ei kaupallistu. Esimerkiksi uusi digitaalinen palvelu voi kuulostaa kiinnostavalta tai päästöjä vähentävä ratkaisu tarpeelliselta, mutta varmistetaanko kehitystyön alkuvaiheessa se, että riittävän moni on valmis maksamaan siitä käypää hintaa? On myös hyvä muistaa, että kysyntää toimiville ratkaisuille voi olla Suomen rajojen ulkopuolella.

Ilmastoratkaisujen testaaminen kaupunkiympäristössä on kiistatta vaikeaa – etenkin silloin, kun ratkaisut ovat disruptiivisia ja vaativat monien tahojen yhteistyötä tai rakenteellisia muutoksia. Siksi usein ajatellaan, että kokeileminen on jo itsessään riittävä tavoite kehitysprojektille ja unohdetaan, että kokeilu on vain välivaihe uusien ratkaisujen käyttöönotossa. Jo projektin alussa onkin hyvä miettiä, miten ratkaisu skaalataan laajempaan käyttöön pilotin tai testin jälkeen. Skaalautumistoimien lisääminen tavoitteisiin vasta projektin loppupuolella on haastavaa ellei täysin mahdotonta.

Smart & Clean -projekteissa on pyritty aina nopeasti käytännön tekoihin. Projekteissa tasapainoillaan siis jatkuvasti ison murroksen hitauden ja nopeiden konkreettisten tulosten välillä. On kuitenkin olennaista, että kaiken tekemisen taustalta löytyy tulevaisuuden kunnianhimoinen visio, mikä ohjaa tekemisiä oikeaan suuntaan kokonaisuuden kannalta. Ja hankemaailmassakin on aika ajoin hyvä muistaa, että tekemisen määrä ei korvaa vaikuttavuuden laajuutta.

Miten me kasvatamme ja voimistamme projektien vaikuttavuutta?

Kipuilemme ja painiskelemme Smart & Clean -projekteissa kaikkien yllämainittujen yhteistyö- ja vaikuttavuushaasteiden kanssa. Olemme kuitenkin oppineet jo tehdystä työstä paljon.

Haluamme jakaa kaikille hyviä käytäntöjä vaikuttavuuden lisäämiseen ekosysteemien toiminnassa. Tässä seitsemän parasta vinkkiämme:

1. Kirkasta ja kirjaa ylös kunnianhimoiset vaikuttavuustavoitteet. Kysy, mitä halutaan muuttaa ja mitä on saatu aikaan projektin päätyttyä. Sitouta osapuolet näihin heti projektin alussa.
2. Luo konkreettisista muutosteoista polku tavoitetta kohti. Tunnista ensimmäiset tarvittavat muutosaskeleet ja löydä niille tekijät.
3. Kartoita kehitettävän ratkaisun tai palvelun tarve ja määrittele alustava business case ratkaisulle jo projektisuunnitelmassa.
4. Sovi ekosysteemin yhteisistä viestintätoimista ja noudata niitä.
5. Mieti miten syntyneitä ratkaisuja monistetaan ja skaalataan ja kenen se tulisi tehdä.
6. Ohjaa ja johda projektin tuloksia, ei tekemisiä.
7. Palaa aika ajoin tavoitteisiin ja varmista projektin jatkuvuus ja pysyvyys. Minkälainen ratkaisu, alusta tai liiketoimintaekosysteemi jää elämään projektin jälkeen? Mikä pysyvä muutos on saavutettu projektin ansiosta?

Kaupunkien kiertotalousratkaisut mahdollistavat maailman, jossa ilmaston lämpeneminen pysyy 1,5 asteessa

May 31, 2019inUutinen

 

Kaupungit ovat luovuuden, kasvun, innovaatioiden – ja kestämättömän kulutuksen moottoreita ympäri maailmaa. Globaaleista hiilidioksidipäästöistä 60–80 prosenttia syntyy kaupungeissa. 75 prosenttia luonnonvaroista käytetään kaupungeissa. Yhä suurempi osa maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Ilmaston lämpenemistä hillitsevä kiertotalous kasvaa nopeimmin juuri kaupungeissa. Kiertotaloudessa ansainnan perustaksi nousevat palvelut, materiaalien kierto ja älykkäät digipalvelut.

Kiertotalouden valtavirtaistus vaatii johtajuutta ja rohkeaa uutta ajattelua, jossa innovaatioita ja ilmastoratkaisuja synnytetään ekosysteemeissä kaupunkien, yritysten, tiedeyhteisön ja valtion tiiviillä yhteistyöllä. Helsinki, Amsterdam ja New York ovat tässä edelläkävijöitä. Ensi maanantaina 3. kesäkuuta Maailman kiertotalousfoorumiin (WCEF) Helsinkiin saapuvat puhumaan Amsterdamin kiertotalousstrategiasta kaupunkisuunnittelujohtaja Esther Agricola ja Lindsay Clinton New York City Economic Development -yhtiöstä suurkaupungin toimenpiteistä mm. tekstiilijätteen vähentämiseksi.

“Muutosta johtavat kaupungit ymmärtävät, että koviin tavoitteisiin päästään vain julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä”, sanoo toimitusjohtaja Tiina Kähö Smart & Cleanista. Säätiö järjestää The Circular Economy in Cities -session Maailman kiertotalousfoorumissa Finlandia-talossa. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori toimii session avauspuhujana.

Smart & Clean -säätiön tehtävänä on tukea ja kiihdyttää pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa kiertotalous- ja cleantech-ratkaisujen yleistymistä tiivistämällä kaupunkien, yritysten, valtion ja tiedemaailman välistä yhteistyötä. Smart & Clean -yhteisö asetti tänä keväänä tavoitteeksi, että kaikki muovi kiertää pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseutu pyrkii olemaan ensimmäinen alue maailmassa, jossa kaupungit ja yritykset löytävät yhteistyössä ratkaisut kaiken käytetyn muovin uudelleenkäyttöön. “Se tarkoittaa sitä, että mietimme koko muovin arvoketjun uudelleen sen valmistuksesta kierrätykseen. Samalla tuotetaan maailman kaupunkien muovihaasteisiin monistettavia ratkaisuja”, Kähö sanoo.
Tällä hetkellä muovista kiertää pääkaupunkiseudulla materiaalina vain kuusi prosenttia. Potentiaali on siis valtava.

Yksi ratkaisuja tuottava yritys on energiayhtiö Fortum, joka on panostanut viime vuosina paljon kierrätysmuovin jalostukseen uusioraaka-aineeksi. Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark kertoo tilaisuudessa, miten yhtiö edistää siirtymistä kohti kattavampaa kiertotaloutta.


The Circular Economy in Cities -sessiossa pureudutaan muun muassa seuraaviin aiheisiin:
Miten kaupungit johtavat muutosta kohti kiertotaloutta?
Miten kaupungit synnyttävät uutta kiertotalousliiketoimintaa ja tukevat yrityksiä heidän ponnisteluissaan?

Tutustu session tarkkaan ohjelmaan ja puhujiin täällä.

Tilaisuus pidetään Finlandia-talossa Helsinki Hall -tilassa klo 14.30–16.

 

Lisätietoja Maailman kiertotalousfoorumista: https://www.sitra.fi/en/projects/world-circular-economy-forum-2019/

Näin korjausrakentamista kehitetään fiksusti ja puhtaasti

April 9, 2019inNäkökulma

 

Renovation Leap -projektissa korjausrakentamisesta tehdään nopeampaa ja järkevämpää innovatiivisilla laatutavoitteilla, elinkaariratkaisuilla, hankintatavoilla ja palvelukonsepteilla. Tutustu aihepiireihin alla.

Kuuntele podcast: Korjausrakentamisen kehittäminen ja uudet innovaatiot

Podcast-vieraat, YIT:n kehitys- ja markkinointipäällikkö Tommi Vienonen ja Pilasterin toimitusjohtaja Janne Kantola, keskustelevat korjausrakentamisen uusista ympäristöystävällisistä toimintamalleista ja hankintamenetelmistä.

Kuuntele podcast: Korjausrakentamiseen tarvitaan laatuloikka

Podcastissa vierailee Smart & Clean -säätiön johtava asiantuntija Jaana Pelkonen, joka kertoo tarkemmin Renovation Leap -projektin tavoitteista ja haasteista.

Kuuntele podcast: Korjausrakentamisen kustannustehokkuus kohenee uusilla ideoilla

Podcast-vieraana on Uponorin projektipäällikkö Perttu Havulehto, joka keskustelee, mitä uutta esivalmistettu talotekniikkakasetti tuo korjausrakentamiseen ja Renovation Leap -hankkeeseen.

Katso video: Korjausrakentamisen laatuloikka – innovaatiot ja uudet palvelut

Vahasen muotoilujohtaja Katja Soini ja Kojamon kehityspäällikkö Matti-Pekka Koistinen keskustelevat videolla muun muassa korjausrakentamisen asukaslähtöisyydestä ja kiinteistöjen roolista palvelualustoina.

Aviapoliksen drooni­testaus lennätti paketit ympäristö­ystävällisesti perille

April 4, 2019inUutinen

 

Matkahuolto, K-ryhmä ja Robots Expert kartoittivat droonikuljetusten tehokkuutta oikeilla kuluttajien verkkokauppalähetyksillä. Mukana testaustoiminnassa ovat myös Fleetonomy.ai, Skyports, Telia ja Ilmatieteenlaitos. Paketit lennätettiin Matkahuollon terminaalista Aviapoliksesta Pakettipisteisiin K-Market Kartanonkoskelle ja Ylästölle. Samalla kerättiin kuluttajien kokemuksia drooneista pakettikuljetusten välineenä.

Droonit lensivät ennalta analysoituja reittejä pitkin, ja testijaksolla henkilöstö seurasi droonien liikkeitä reaaliajassa. Lennot simuloitiin keinoälyn avulla ennen lopullisten lentoreittien valintaa. Videomateriaalia kuljetuksesta voi katsoa Vantaan Kanavan sivuilta. Myös MTV Uutiset Live seurasi lentomatkaa.

Kuluttajalähtöinen ja vähäpäästöinen droonikuljetus on nykypäivän logistiikkaa

Droonikuljetus vastaa nykypäivän helppoutta ja nopeutta arvostavan kuluttajan tarpeisiin, sekä kasvavaan huoleen verkkoshoppailun päästöistä. Droonit voivat toimittaa paketin suoraan kuluttajan lähikauppaan, ja lähettää reaaliaikaista informaatiota paketin kulkureitiltä suoraan tilaajan mobiililaitteeseen.

Verkkokauppaostosten vastuullisuus ja ympäristövaikutukset huolettavat kuluttajia. Viime vuonna Matkahuolto kuljetti 15 miljoonaa pakettia ja verkkokauppatilausten määrä kasvaa entisestään. Droonit ovat ympäristöystävällinen kuljetustapa. Jos edes promille Suomen pakettitoimituksista tehtäisiin drooneilla, vuositasolla voitaisiin säästää 70 hiilidioksiditonnia. Tämä tarkoittaisi noin kolmea tuhatta pakettidroonilentoa päivässä.

Liikennelabrassa kehitetään ratkaisuja tulevaisuuden liikkumiseen

Droonikokeilu on osa Smart & Cleanin Aviapolis – Liikennelabran virallinen yritysalue -muutosprojektia, jossa luodaan ja testataan joustavia liikenne- ja logistiikkapalveluita. Digitaalisuus ja droonien kaltaisten uusien teknologioiden soveltaminen ovat keskeisiä elementtejä tulevaisuuden ratkaisujen luomisessa. Vantaan Aviapolis – Liikennelabran osahankkeissa pyritään löytämään turvallisia, vähäpäästöisiä ja kustannustehokkaita liikkumisen ja logistiikan ratkaisuja, joita voidaan soveltaa muilla paikkakunnilla niin Suomen sisällä kuin kansainvälisestikin.

 

Lue lisää

 

Sinunkin ostoksesi saattavat pian liihotella ilmojen halki – 100 postipakettia siirtyy neljän kilometrin matkan dronen kuljettamana Vantaalla

Droonit kuljettavat paketteja Aviapoliksessa – “Ainutlaatuinen pilotti jopa Euroopassa”

Paketit perille droonilla – Matkahuolto ja K-ryhmä testaavat nopeita toimituksia kuluttajalähetyksillä Vantaalla

Helsingin seutu kehittyy vauhdilla ilmastoneutraaliksi

March 26, 2019inNäkökulma

 

Smart & Clean -tekojen tulee vähentää ilmastopäästöjä, parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua ja edistää resurssien hyödyntämistä entistä tehokkaammin. Muutosten tekijät tulevat sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Tekijät pystyvät yhdessä luomaan kansainvälisesti kiinnostavaa liiketoimintaa ja referenssejä yrityksille.

“Olemme rahoittaneet 15 aloitetta ja hanketta omien muutosprojektien lisäksi. Olemme myös monissa muissa projekteissa asiantuntijana ja sparraajana viemässä Smart & Clean -yhteistyötä eteenpäin. On hienoa, miten pystymme auttamaan muita synnyttämään vaikuttavia ilmastotekoja”, kertoo johtava asiantuntija Jaana Pelkonen.

Liikenteen disruptio etenee vauhdilla

Säätiöllä on ollut merkittävä rooli Liikennealan kansallisen kasvuohjelman toteutuksessa ja rahoituksessa. Vuosina 2018–2022 toteutettavaa kasvuohjelmaa johtaa työ- ja elinkeinoministeriö. Ohjelman tavoitteena on tuoda tutkijat sekä julkisen ja yksityisen sektorin toimijat yhteen edistämään alan yritysvetoista kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä.

Säätiö on tehnyt paljon yhteistyötä liikenteen kehittämiseksi myös eri kaupunkien kanssa. Smart & Clean koordinoi osaltaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Lahden kaupunkien välistä liikenneyhteistyötä ja käynnisti uuden yhteistyö- ja tiedonvaihtofoorumin. Säätiö osallistui myös Lahden joukkoliikennesuunnitelman päivitykseen ja teki selvityksen tulevan runkolinjaston ja uusien liikennepalveluiden yhdistämisestä.

Smart & Clean on tuonut myös yritys- ja liiketoimintanäkökulmaa mukaan Uudenmaan alueen kaupunkien kehitystyöhön. Asemanseutuja kehittävä Fiksu Assa -hanke on tapahtuma, joka muuttaa asemat viikon ajaksi ilmastoa säästävien tuotteiden ja palveluiden pop up -tiloiksi ja yritysten tarjoamien ilmastoratkaisujen kokeilualustoiksi. Hanke toteuttaa Smart & Clean -ajattelua testialustojen hyödyntämisestä.

Lisäksi Smart & Clean oli mukana aloittamassa pääkaupunkiseudun avoimen Mobility as Service (MaaS) -alustan kehitystä. Pääkaupunkiseudun liikkumispalveluita edistävä alusta sai säätiöltä rahoitusta ja apua verkostoitumiseen.

Vuonna 2017 Smart & Clean käynnisti Hack The City -projektin, jonka tarkoituksena oli luoda uudenlaisia ratkaisuja pääkaupunkiseudun kehittämiseen. Hack the City -työpajassa syntyneistä 11 ideasta on tiivistynyt myös liikennettä edistäviä liiketoimintakonsepteja. Yksi ideoista oli kaupungeille sopiva konsepti, jota sittemmin edistettiin eri kokoonpanoilla ja jatkettiin Smart & Clean City Ventures -prosessissa. Työn tuloksena syntyi Helsingin Kalasataman People and Parcels -innovaatiohanke, jota säätiö on valmistellut Avanto Ventures Oy:n ja Forum Virium Helsingin kanssa. Hankkeessa haetaan ratkaisuja uusien Last mile -palveluiden synnyttämiseen. Ratkaisuissa yhdistetään tavaroiden ja ihmisten liikkuminen. Voit lukea lisää Hack the Cityssä syntyneistä hankkeista täältä!

Tehokasta energiankäyttöä ja materiaalien kiertoa testataan

Säätiö on tukenut useita älykkään energiankäytön ja kiertotalouden aloitteita ja hankkeita. Smart & Clean auttoi uudenlaisen energiaratkaisujen testialustan luomisessa Otaniemeen. Testialusta kehittyi VTT:n ja yrityskumppaneiden tuella Smart Otaniemi -hankkeeksi, joka on kasvanut lukuisten yritysten yhteiseksi älykkään asuinalueen kehittämistyöksi. Espoon Otaniemessä testataan esimerkiksi energian jakamisen ratkaisuja, sähköautojen latauspisteitä ja 5G-verkon hyödyntämistä IoT-alustana.

Kiertotalousliiketoiminnan synnyttäminen on Smart & Clean -säätiön toiminnan ytimessä ja sitä edistetään säätiön tukemassa LOOP-kiihdyttämössä. Kiihdyttämössä luodaan uusia kiertotalouteen perustuvia liiketoimintakonsepteja yritysten kanssa. Avanto Venturesin käynnistämä yrityskiihdyttämö esittelee uusimpia ratkaisujaan Sitran kansainvälisessä kiertotalousfoorumissa (WCEF) tulevana kesänä.

Helsingin seudusta maailman johtava näyteikkuna ilmastoratkaisuille

Smart & Clean vauhdittaa älykkäiden ja puhtaiden ratkaisujen esiinmarssia ja Helsingin profiloitumista maailman johtavana ilmastoratkaisujen toteuttajana. Säätiö toimii vuonna 2019 pääsponsorina Pohjoismaiden suurimmassa sijoittajatapahtumassa Cleantech Venture Day, joka siirtyy tänä vuonna Lahdesta Helsinkiin. Tapahtuma järjestetään kansainvälisen kiertotalousfoorumi WCEF:n yhteydessä.

Jotta pääkaupunkiseudun ilmastoratkaisuihin olisi innostavaa tutustua, säätiö laati Smart & Clean Visits -konseptin helpottamaan pääkaupunkiseudun toimijoiden työtä erityisesti kansainvälisten vierailujen järjestelyissä. Konsepti parantaa suomalaisen ja pääkaupunkiseutulaisen cleantech-toiminnan imagoa ja alueen markkinointia.  Vierailutoiminnan koordinoinnista voisi olla hyötyä myös alueen yritysten kasvulle ja kehitykselle. Visits-kokonaisuus kaipaa tällä hetkellä työlle jatkajaa. Säätiö on luovuttanut tuottamaansa sisältöä HY+-yhtiölle, joka kehittää UrbanVisits -vierailukonseptia osana UniVisits-kokonaisuutta.

Pääkaupunkiseudun ilmastoratkaisut pääsevät esille myös Allas Sea Poolilla sijaitsevassa Smart & Clean Showroomissa, jonka Smart & Clean kehitti yhdessä yrityskumppaneidensa kanssa. Showroom esittelee yrityksiä ja Smart & Clean -yhteisöä sekä toimii kokoustilana Helsingin keskustassa.

Koska kaupungit toimivat muutosten alustoina, Smart & Clean edistää testialustojen hyödyntämistä. Säätiön, Business Finlandin, VTT:n ja kaupunkien yhteistyönä valmistui kokonaisuus, jossa kehitetään suomalaisia testialustoja muutoksen johtamisen työkaluina ja luodaan Suomesta maailman paras ilmastoratkaisujen testialusta, “Testbed Finland”. Työ jatkuu vuonna 2019.

Alusta-ajattelua toteuttaa myös digitaalinen yhteiskehittämisen alusta, jonka Smart & Clean kehitti yhteistyössä Solvedin kanssa. Alustaa voidaan hyödyntää esimerkiksi markkinavuoropuhelussa sekä erilaisten haasteprojektien yhteiskehittämisessä.

Säätiö haluaa pitää myös nuoret mukana kaupunkien kehittämisessä. Keväällä 2018 säätiö toteutti #munteko -haasteen, jossa nuoria kannustettiin tekemään maailmaa parantavia tekoja ja videoimaan niitä. Smart & Clean -yhteisön edustajat ostivat viisi videota käyttöönsä. Videoiden kautta viestitään kaupunkilaisten, kaupunkien ja yritysten tekojen merkityksestä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä kiertotalouden edistämisessä. Vuonna 2018 Smart & Clean oli mukana YouTube-tähtien ja heidän faniensa yhteisessä Tubecon-tapahtumassa. Yli 17 000 nuoren tubettajatapahtumaan konseptoitiin 21 tehtävän TubeCity Challenge, joka ohjasi nuoria tekemään kestäviä valintoja. Tapahtumassa tehtiin yhteensä yli 31 000 #muntekoa.

 

Oletko mukana kunnianhimoisessa aloitteessa tai hankkeessa, joka toteuttaa Smart & Cleanin vaikuttavuuskriteereitä? Smart & Clean -verkostoon mahtuu aina lisää muutoksen tekijöitä. Lue lisää meistä ja ota yhteyttä!

Ruokateollisuuden yli­jäämä hyöty­käyttöön edellä­kävijän elkein

March 15, 2019inNäkökulma

 

Suomalaiset heittävät pois 460 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa, ja teollisuuden osuus siitä on noin 20 prosenttia. Keväällä 2019 Fazer Leipomot myy ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä eteenpäin tuotannosta ylijääviä raaka-aineita, kuten sirkkajauhoa ja hunajaista siirappia. Hyödynnämme myynnissä avointa Korjuu.com-alustaa, jonka kautta yksityishenkilöt ja pienyritykset voivat ostaa ylijäämäraaka-aineita. Käynnistimme kokeilun helmikuun alussa, ja se päättyy huhtikuun lopussa.

Kokeilun projektipäällikkönä ja Fazer Leipomoiden tuotekehitys- ja innovaatiojohtajana mietin, miten voimme herättää asiakkaan mielenkiinnon entistä tehokkaammin. Vaikka pyrimme optimoimaan raaka-ainetuotannon mahdollisimman hyvin, tuotteita jää vääjäämättä yli. Niistä on haastavaa jalostaa uusia tuotteita. Suurin osa ylijäämästä tulee sesonkituotteista tai lopetettavista tuotteista. Vastuullisena toimijana kuitenkin haluamme, että ihmiset hyötyisivät raaka-ainejäämistämme. Tällä hetkellä orgaanisesta hävikistämme valmistetaan biopolttoainetta, mutta olisi tehokkaampaa ja ekologisempaa, että ihmisten ruoaksi tarkoitettua raaka-ainetta hyödynnettäisiin ihmisten ravinnossa auton tankin sijaan.

Ylijäämäerät ovat sen verran isoja, että niitä ei sellaisenaan voi myydä kuluttajille. Yksi tämän kokeilun tavoitteista on kehittää tapoja, joilla esimerkiksi kontillinen raaka-ainetta saadaan myyntiin pienemmissä, vaikka muutaman sadan gramman erissä. On valtavasti kotileipureita ja ravintoloita, joita Fazer Leipomoiden ylijäämäraaka-aineet voisivat kiinnostaa – niitä kun ei ehkä edes saa ruokakaupasta. Siksi haluamme panostaa tuotteiden saatavuuteen.

Korjuu-alustan lisäksi teemme ylijäämämyynnin kokeilussa yhteistyötä From Waste to Taste ry:n, Apetitin ja Palvelukeskus Oy:n kanssa. Jo kokeilun alkuvaiheessa oli selvää, että Urban Food -projektin parasta antia on mahtava verkosto eri toimijoita. Koko porukka hakee aitoja ratkaisuja, joita muut eivät ole vielä testanneet. Olen ollut todella tyytyväinen, että pääsemme keskustelemaan monipuolisesti eri tahojen kanssa ja tutustumaan toimijoihin, joiden kanssa emme olisi ilman kokeilua ehkä tehneet yhteistyötä.

Olisi hienoa, jos kevään kokeilu johtaisi entistä vahvemman yhteistyöverkoston syntymiseen. Sen avulla meillä olisi kaikilla selkeämpi käsitys loppukäyttäjistä, ja tavara vietäisiin käsistä sen sijaan, että joku sattumalta ostaa jotakin julkiselta alustalta. Kokeilun myötä meille selviää tarkemmin, onko ylijäämäraaka-aineen myynnin pilotissa potentiaalia jatkuvaan malliin. Vaikka sovellukseen, joka vastaanottaisi tuotannonohjausjärjestelmästä automaattisesti tietoa tulevista eristä.

Rahallinen hyöty ei ole tässä toimintatavassa päätavoite – vaikka toki haluamme, että liiketoimintaa syntyisi. Tärkeämpää on, että voimme luoda kanavan, jonka kautta raaka-aine päätyy hyötykäyttöön sitä aidosti haluavalle taholle. Haluamme luoda kanavan, josta raaka-aine päätyy hyötykäyttöön taholle, joka sen oikeasti haluaa. Siksi tahtotilamme on, että pilotista tulisi enemmän standardi kuin kokeilu. Jatkamme hävikkitoiminnan kehittämistä kokeilun jälkeen.

Tässä projektissa on kyse rohkeudesta ja avoimuudesta. On yleisesti tiedossa, että ruokahävikkiä syntyy, ja haasteeseen on tartuttava. Haluamme tehdä isoja avauksia ongelman ratkaisemiseksi.

Leo Hakkarainen: “Raken­nusten energia­tehokkuutta pitää kehittää sisä­ilman ehdoilla”

March 14, 2019inHenkilökuva

 

Nuuka Solutions kehittää ohjelmistoa, joka kerää asiakkaalle kaiken rakennusta koskevan tiedon yhteen paikkaan eli selainpohjaiseen rakennusportfolioon. Sinne kootaan esimerkiksi energiankulutusta, liiketunnistusta, sisäilmaa ja talotekniikkaa koskevaa dataa, josta hyötyvät kaikki huoltomiehestä kiinteistön omistajaan, Leo Hakkarainen selittää.

“Rakennuksen omistaja näkee nopeasti Nuukan ohjelmiston laatimista raporteista, miten energia kuluu kiinteistössä ja millainen sen sisäilma on jopa minuuttien tarkkuudella. Voi katsoa, missä päin rakennusta ihmiset kulkevat eniten, ja missä ilmaa tulisi milloinkin vaihtaa. Näin kiinteistön energiatehokkuutta voidaan kehittää esimerkiksi sisäilman ehdoilla.”

Helsingin kaupunki tilasi vastikään Nuuka Solutionsin muun muassa keräämään dataa uusista sisäilman antureista. Kaupunki teki tilauksen Smart & Clean Indoor Air -muutosprojektin tiimoilta, jossa kaupungit, yritykset ja tutkimuslaitokset kehittävät hyvää sisäilmaa palveluna.

Energiankulutus laskuun käyttäjädatalla?

Tähän mennessä dataa rakennuksesta on kerätty miltei kaikista muista lähteistä paitsi käyttäjiltä, Hakkarainen sanoo. Siksi hän on erityisen tyytyväinen Helsingin kaupungin käyttäjäkyselyistä, joihin Nuuka Solutions keräsi dataa ja teki raportin.

“Ihmiset kokevat sisäilman eri tavalla. Jatkossa kysymme rakennusten käyttäjiltä esimerkiksi, miltä sisäilman lämpötila tuntuu ja selvitämme sisäilma-antureiden avulla, miten mitattu lämpötila vastaa heidän kokemustaan”, Hakkarainen sanoo. Käyttäjäkyselyitä on tehty Smart & Cleanin sisäilmaa koskevan muutosprojektin kohteissa. Raportti mittausten tuloksista valmistuu keväällä.

Nuuka Solutionsin ohjelmistosta olisi moneen niin Suomessa kuin maailmalla. Energiaa tuotetaan edelleen fossiilisten polttoaineiden avulla. Samaan aikaan energiankulutus kasvaa globaalisti. Halvin energia on se, jota ei käytetä ollenkaan, Hakkarainen sanoo.
“Jos voisimme säästää edes muutaman prosentin rakennetun ympäristön energiankulutusta, sillä olisi isot vaikutukset ympäristöön. Yhteen paikkaan kerätty data on hyvä paikka aloittaa.”
Jatkossa tätä tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi koneoppimiseen ja automatisoituun data-analyysiin.

Projektipäällikkönä Leo Hakkarainen muuttaa maailmaa auttamalla asiakkaita ymmärtämään kerättyä dataa ja kehittämään toimintaansa sen pohjalta.
“Ympäristötekniikan insinöörinä nautin siitä, että pääsen mukaan kehittämään energiatehokkuutta parantavaa palvelua. Jokainen, joka haluaa tehdä tavalla tai toisella maailmasta paremman paikan, ansaitsee kiitoksen. Kaikki ratkaisut eivät muuta maailmaa, mutta ne opettavat tekijöilleen paljon ja vievät keskustelua eteenpäin.”