Ruokateollisuuden yli­jäämä hyöty­käyttöön edellä­kävijän elkein

Näkökulma 15.03.2019

Haluamme Fazer Leipomoilla, että ylijäämäraaka-aineemme päätyvät ihmisten käyttöön, ei biopolttoaineeksi auton tankkiin. Siksi käynnistimme ainutlaatuisen hävikkiruokakokeilun osana Urban Food -projektia.

 

Suomalaiset heittävät pois 460 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa, ja teollisuuden osuus siitä on noin 20 prosenttia. Keväällä 2019 Fazer Leipomot myy ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä eteenpäin tuotannosta ylijääviä raaka-aineita, kuten sirkkajauhoa ja hunajaista siirappia. Hyödynnämme myynnissä avointa Korjuu.com-alustaa, jonka kautta yksityishenkilöt ja pienyritykset voivat ostaa ylijäämäraaka-aineita. Käynnistimme kokeilun helmikuun alussa, ja se päättyy huhtikuun lopussa.

Kokeilun projektipäällikkönä ja Fazer Leipomoiden tuotekehitys- ja innovaatiojohtajana mietin, miten voimme herättää asiakkaan mielenkiinnon entistä tehokkaammin. Vaikka pyrimme optimoimaan raaka-ainetuotannon mahdollisimman hyvin, tuotteita jää vääjäämättä yli. Niistä on haastavaa jalostaa uusia tuotteita. Suurin osa ylijäämästä tulee sesonkituotteista tai lopetettavista tuotteista. Vastuullisena toimijana kuitenkin haluamme, että ihmiset hyötyisivät raaka-ainejäämistämme. Tällä hetkellä orgaanisesta hävikistämme valmistetaan biopolttoainetta, mutta olisi tehokkaampaa ja ekologisempaa, että ihmisten ruoaksi tarkoitettua raaka-ainetta hyödynnettäisiin ihmisten ravinnossa auton tankin sijaan.

Ylijäämäerät ovat sen verran isoja, että niitä ei sellaisenaan voi myydä kuluttajille. Yksi tämän kokeilun tavoitteista on kehittää tapoja, joilla esimerkiksi kontillinen raaka-ainetta saadaan myyntiin pienemmissä, vaikka muutaman sadan gramman erissä. On valtavasti kotileipureita ja ravintoloita, joita Fazer Leipomoiden ylijäämäraaka-aineet voisivat kiinnostaa – niitä kun ei ehkä edes saa ruokakaupasta. Siksi haluamme panostaa tuotteiden saatavuuteen.

Korjuu-alustan lisäksi teemme ylijäämämyynnin kokeilussa yhteistyötä From Waste to Taste ry:n, Apetitin ja Palvelukeskus Oy:n kanssa. Jo kokeilun alkuvaiheessa oli selvää, että Urban Food -projektin parasta antia on mahtava verkosto eri toimijoita. Koko porukka hakee aitoja ratkaisuja, joita muut eivät ole vielä testanneet. Olen ollut todella tyytyväinen, että pääsemme keskustelemaan monipuolisesti eri tahojen kanssa ja tutustumaan toimijoihin, joiden kanssa emme olisi ilman kokeilua ehkä tehneet yhteistyötä.

Olisi hienoa, jos kevään kokeilu johtaisi entistä vahvemman yhteistyöverkoston syntymiseen. Sen avulla meillä olisi kaikilla selkeämpi käsitys loppukäyttäjistä, ja tavara vietäisiin käsistä sen sijaan, että joku sattumalta ostaa jotakin julkiselta alustalta. Kokeilun myötä meille selviää tarkemmin, onko ylijäämäraaka-aineen myynnin pilotissa potentiaalia jatkuvaan malliin. Vaikka sovellukseen, joka vastaanottaisi tuotannonohjausjärjestelmästä automaattisesti tietoa tulevista eristä.

Rahallinen hyöty ei ole tässä toimintatavassa päätavoite – vaikka toki haluamme, että liiketoimintaa syntyisi. Tärkeämpää on, että voimme luoda kanavan, jonka kautta raaka-aine päätyy hyötykäyttöön sitä aidosti haluavalle taholle. Haluamme luoda kanavan, josta raaka-aine päätyy hyötykäyttöön taholle, joka sen oikeasti haluaa. Siksi tahtotilamme on, että pilotista tulisi enemmän standardi kuin kokeilu. Jatkamme hävikkitoiminnan kehittämistä kokeilun jälkeen.

Tässä projektissa on kyse rohkeudesta ja avoimuudesta. On yleisesti tiedossa, että ruokahävikkiä syntyy, ja haasteeseen on tartuttava. Haluamme tehdä isoja avauksia ongelman ratkaisemiseksi.